• kirkon musiikkijuhlat 25.-27.5.2012

    Tule talkoolaiseksi juhlille, tehtäviä on monenlaisia! Panoksesi on tärkeä! Lue lisää.

  • Löydä lahjasi- Löydä paikkasi

    Kurssi armolahjoista keväällä 2012.

    Lue lisää...

AVIOLIITTOON VIHKIMINEN MUURAMEN SEURAKUNNASSA

Avioliiton esteiden tutkinta

Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on oikeudellinen tapahtuma ja osa seurakunnan jumalanpalveluselämää. Avioliiton solmimisessa vihittävät sitoutuvat toisiinsa julkisesti. Samalla liitto saa yhteiskunnan vahvistuksen.

Ennen vihkimistä toimitetaan avioliiton esteiden tutkinta. Siten varmistetaan, että avioliitto on Suomen lain mukaan sallittu. Esteiden tutkintaa täytyy pyytää 7 vrk ennen vihkimistä. Esteiden tutkintaa haetaan sulhasen tai morsiamen kotiseurakunnan kirkkoherran virastosta.

Esteitä avioliitolle ovat mm. alaikäisyys, läheinen sukulaisuus, voimassa oleva avioliitto tai holhouksen alaisuus. Kirkkohäiden edellytyksenä on myös suoritettu rippikoulu.

Vihkiminen voidaan toimittaa, kun kihlapari on saanut todistuksen avioliiton esteiden tutkinnasta. Esteettömyystodistuksen saaminen kestää 7 vuorokautta. Se on voimassa neljä (4) kuukautta. Kihlapari antaa todistuksen vihkivälle papille. Vihkimisessä tulee olla läsnä vähintään kaksi todistajaa.

Muuramen seurakunnassa avioliitto solmitaan kirkollisena vihkimisenä. Kirkollisen vihkimisen  toimittaa luterilaisen kirkon pappi. Jos toinen vihittävistä ei kuulu kristilliseen kirkkoon tai sellaiseen uskontokuntaan, jolla on vihkimislupa, kirkollista vihkimistä ei voida järjestää. 

Luterilaisen kirkkojärjestyksen mukaan kirkollisesti voidaan vihkiä myös parit, joista toinen kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon ja toinen johonkin muuhun kristilliseen kirkkoon tai uskontokuntaan (kuten esim ortodoksinen kirkko, Katolinen kirkko Suomessa, Helluntaiherätyksen seurakunnat, Suomen adventtikirkko ja Suomen vapaakirkko). Kristillinen vihkiminen voidaan toimittaa, kun toinen kihlakumppaneista kuuluu ulkomailla toimivaan kristilliseen kirkkokuntaan.
 

Häiden aika ja paikka

Häiden ajankohdasta päättää kihlapari. Suosituimpia hääpäiviä ovat kesän ja alkusyksyn lauantai-iltapäivät. Kirkko jumalanpalvelustilana on yleensä luontevin paikka vihkitoimitukselle. Vihkiminen voidaan toimittaa myös muussa papin kanssa sovittavassa paikassa.

Paikan valinnassa on otettava huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Vähimmäisvaatimuksena on paikkaan rakennettu valkoisella liinalla verhoiltu alttari ja polvistumismahdollisuus vihittäville.

Kirkon ja hääpaikan varauksessa kannattaa olla hyvissä ajoin liikkeellä jos suunnittelet häitä kesälauantaiksi.
 

Vihkipappi ja kanttori

Monet hääparit haluavat pyytää vihkipapikseen tutun papin. Jos tuttavapiiriin ei kuulu pappeja, vihkijä löytyy vihkiseurakunnasta. Jos hankit itse vihkivän papin, ilmoita papin nimi kirkkoherranvirastoon jo varauksen yhteydessä. Kerro samalla myös, mikäli toivot kaksikielistä vihkitoimitusta.

Jos vihkiminen tapahtuu kotipaikkakunnan ulkopuolella, vihkimisen toimittaa kyseisen paikkakunnan pappi. Luterilaisessa kirkossa kaikilla papiksi vihityillä on oikeus vihkiä avioliittoon. Koska kirkolliset toimitukset ovat ilmaisia, papin ei ole lupa ottaa vihkimisestä maksua.

Jos hankit itse vihkijän ja hän tulee teidän pyytämänänne vihkimisseurakunnan ulkopuolelta teitä vihkimään, teidän on kohtuullista korvata hänelle matkakulut.

Seurakunta yleensä hankkii tilaisuuteen kanttorin ja hänen kanssaan sovitaan hääjuhlassa soitettavasta musiikista.
 

Kirkkoon kuulemaan kuulutusta

Kuulutukset luetaan tavallisesti morsiamen tai sulhasen kotiseurakunnan kirkossa vihkiparille sopivana sunnuntaina. Avioliittoaikomuksen ilmaisun tärkeimpänä tarkoituksena on se, että seurakunta rukoilee jumalanpalveluksessa kihlaparin puolesta. Kihlaparit sukulaisineen osallistuvat usein jumalanpalvelukseen.

On myös mahdollista, että jumalanpalveluksessa rukoillaan jo solmitun avioliiton puolesta vihkimisen jälkeen seuraavana sunnuntaina.
 

Toimituskeskustelu

Vihkipari tapaa papin ja kanttorin ennen vihkimistä toimituskeskustelussa. Tapaaminen kannattaa sopia hyvissä ajoin ennen vihkimistä. Keskustelu on välttämätön sekä sielunhoidollisesti että käytännön järjestelyjen kannalta. Keskustelua varten on hyvä varata riittävästi aikaa. Tavallisesti keskustelu käydään vihkiharjoittelun yhteydessä vihkipaikalla.

Vihkijälle on tärkeää tutustua vihkipariin, jotta vihkitoimituksesta tulisi persoonallinen ja lämmin juhlatilaisuus. Vihkikeskustelu tuo toimitukseen henkilökohtaista sävyä. Vihkikeskustelussa voidaan myös selvitellä kirkon opetusta avioliitosta, kodista ja perheestä.

Tapaamisessa myös varmistetaan, että avioliiton solmimisen ehdot täyttyvät eikä sille ole juridisia esteitä. Toimituskeskustelussa on hyvä olla läsnä niitä henkilöitä, joilla on jokin tehtävä toimituksessa eli mahd. morsiamen isä, kaaso, bestman, jne. Vihkipapille kannattaa kertoa omista toiveistaan ja sopia niistä tavoista, joilla vihkiparin läheiset avustavat vihkimisessä.

Papin kanssa sovitaan toimituksessa käytettävän vihkikaavan yksityiskohdista ja täytetään tarvittavat paperit. Vihki-ilmoitus voidaan täyttää soveltuvin osin ja sukunimen valinnasta keskustellaan myös.

Toimituskeskustelun yhteydessä voidaan tavata myös kanttorin kanssa. Hänet voi tavata myös muuna aikana. Kanttorin kanssa sovitaan vihkitoimitukseen liittyvästä musiikista. Musiikin valinnassa olennaista on, että vihkitoimitus on jumalanpalvelus. Hääparin saa kertoa kanttorille omista toiveistaan. Kanttori voi myös esitellä hääparille erilaisia musiikkivaihtoehtoja ja sopivia virsiä.

Kirkonpalvelijaan tulee ottaa yhteyttä kirkon koristeluun, kukkiin ja kynttilöihin liittyvissä asioissa. Hän voi myös tutustuttaa vihkiparin seurakunnan käytäntöön, vihkipaikkaan ja vihkimiseen liittyvään tapakulttuuriin. Kirkonpalvelija opastaa myös muita toimitukseen osallistuvia henkilöitä esimerkiksi paikkoihin ja mikrofonin käyttöön liittyen.


Avioparin sukunimi

Hääparin nimivalinnasta on ilmoitettava vihkijälle ennen vihkitoimitusta. Sukunimen valinnasta päättää vihkipari yhdessä. 

Puolisot voivat ottaa yhteisen sukunimen tai kumpikin voi säilyttää sen nimen, joka hänellä on avioliittoon mennessä. Yhteiseksi sukunimeksi voidaan ottaa nimi, joka miehellä tai vaimolla oli naimattomana ollessaan. Se puoliso, jonka nimi muuttuu, voi käyttää yhteisen nimen edellä nimeä, joka oli hänellä naimattomana ollessaan tai avioliittoon mennessä.

Sukunimen valinnassa on hyvä huomata se, että nimi tulee myös yhteisten lasten sukunimeksi.

Aiemmasta avioliitosta saatua sukunimeä ei voi valita perheen ainoaksi yhteiseksi sukunimeksi.
 

Todistajat

Vihkiminen on yhteiskunnallinen ja julkinen toimenpide. Siksi siinä on kahden  todistajan läsnäolo välttämätön. Tavallisesti vihkipari nimeää pari ystäväänsä tähän tehtävään. Todistajiksi riittää kaksi henkilöä.

 

Vihkimisasiakirjojen täyttäminen

Vihkiparin on hyvä tulla riittävän ajoissa (30 minuuttia) ennen vihkitoimitusta kirkon sakaristoon. Mukana on hyvä olla ne henkilöt, joilla on jokin tehtävä vihkitoimituksessa (esimerkiksi kaaso, bestman, morsiamen alttarille saattava isä, todistajat, kuvaajat, tekstinlukijat ja esirukoilijat). Ennen vihkimistä vihkipari käy papin kanssa läpi toimitusta.

Vihkijä täyttää hääparin kanssa vihkimisilmoituksen ja todistajat allekirjoittavat sen. Vihkimisen tapahduttua vihkipappi hoitaa asiakirjojen toimittamisen morsiamen seurakuntaan. Sieltä ne lähetetään Väestörekisterikeskukseen. Uusi nimi rekisteröidään väestötietojärjestelmään.

Tieto sukunimen muutoksesta välittyy automaattisesti moneen paikkaan. Tiedon saavat Väestörekisterikeskuksesta mm. valtion ja kuntien viranomaiset, aviopuolisoiden seurakunnat, Kansaneläkelaitos, Posti sekä monet pankit, vakuutusyhtiöt ja kauppaketjut. Kaikkiin paikkoihin tieto ei kuitenkaan päivity suoraan. Erityisesti henkilötodistuksina käytettävien virallisten asiakirjojen (passi ja ajokortti) nimenmuutoksesta on hyvä huolehtia mahdollisimman nopeasti.

 

Musiikki kirkkohäissä

Kirkollinen vihkiminen on luonteeltaan jumalanpalvelus. Avioliitto vahvistetaan Jumalan kasvojen edessä, seurakunnan läsnä ollessa.

Häiden musiikin valintaan vaikuttaa toimituksen jumalanpalvelusluonne. Musiikista vastaa kanttori, ja siitä tulee keskustella hänen kanssaan. Kanttori myös vastaa kirkossa esitettävästä musiikista vaikka ei esittäisi sitä itse. Kanttorin kanssa sovitaan; 1. Häämarssit 2. Virret/Laulut 3. Muu mahdollinen musiikki

1. Häämarssit
Vihkimisessä soitetaan yleensä kaksi eri häämarssia, sisään tullessa ja lähtiessä. Alku- ja loppumarssi voivat olla luonteeltaan erilaiset, joko rauhallisempaa alkuun ja iloisempaa loppuun tai päinvastoin. Alussa tai lopussa voidaan myös laulaa virsi häämarssin sijaan. Ohessa on muutamia tunnetuimpia häämarsseja. Jokaisella kanttorilla on tämän lisäksi myös oma ohjelmistonsa ja ’bravuurinsa’, jota kannattaa kysyä.

J.S.Bach:  C-duuri Preludi (8 pientä Preludia ja Fuugaa)
J.S.Bach:  Es-duuri Preludi BWV 552
J.S.Bach:  F-duuri Preludi (8 pientä Preludia ja Fuugaa)
Jeremiah Clarke:  Trumpet voluntary- Trumpettikappale
Edward Elgar:  Maa tulevaisuuden (Land of Hope and Glory)
sarjasta Pomp and Circumstance
Marko Hakanpää:  Trumpettisävelmä
Jari Jakoleff:  Aamen (kuorolle ja uruille)
Toivo Kuula:  Häämarssi
Erkki Melartin:  Juhlamarssi satunäytelmästä Prinsessa Ruusunen
Felix Mendelssohn:  Häämarssi musiikkinäytelmästä Kesäyön unelma
Johann Pachelbel:  Kaanon D
Guiseppe Verdi:  Voitonmarssi oopperasta Aida
Richard Wagner:  Morsiuskuoro oopperasta Lohengrin

2. Häävirret
Kirkolliseen vihkimiseen kuuluu myös vihkivirsi, jolle on paikka aviopuolisoiksi julistamisen tai siunaamisen jälkeen. Virsi voidaan laulaa myös lopussa Herran siunauksen jälkeen. Avioliittovirsiä löytyy virsikirjasta kohdasta ’avioliitto’, virret 238-241. Monet muutkin virret sopivat vihkitilaisuuteen. Virsikirjan sisällysluettelosta löytyy virsiä, jotka aihepiireittäin on jaettu eri osastoihin. Tämän lisäksi nykyisen virsikirjan lopussa on jumalanpalveluslauluja-liiteosa, josta löytyy myös virsiä ’avioliiton solmimiseen’ nrot 816-824. Hääpari voi löytää mieleisensä tutun virren monista vaihtoehdoista, vihkimisen ei ole tarkoitus olla laulamisen opetustilanne! Alla olevassa listassa muutamia ehdotuksia vihkivirsiksi:

104 Pilvimuurista valo välähtää
125 Kosketa minua Henki
135 Jumala loi auringon kuun
238 Avioliiton Jumala
239 Loi Herra kuvaksensa
240 Herra, kaiken onnen tuoja
241 Herra, rakkaastani tunnen iloa
329 Kiitos nyt Herran
332 Herraa hyvää kiittäkää
339 Halleluja, kiitos Herran
341 Kiitos sulle, Jumalani
397 Kun on turva Jumalassa
429 Ylitse kaikkien rajojen
454 Liekkejä on monta
461 Kiitä Herraa yö ja päivä
462 Soi kunniaksi Luojan
464 Kuin oksat vihannoivat
465 Lahjoita Herra perheisiimme
471 Hyvä Jumala, kiitän kodista
490 Mä silmät luon ylös taivaaseen
499 Jumalan kämmenellä
501 Siunaa koko maailmaa
510 Sinä, Jeesus, ymmärrät parhaiten
514 Anna meille rauhasi
517 Herra kädelläsi
567 Ah kuinka kevät hohtaa
571 Jo joutui armas aika
600 Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan
 

3. Vihkitilaisuuteen sopivia lauluja
Kirkollisessa vihkimisessä on mahdollista myös esittää muuta musiikkia, jolle on varattu paikka vihkimisen keskelle tai lopussa. On hyvä muistaa, että vihkiminen on toimituksena jumalanpalvelus, joten myös musiikin on oltava sen luonteelle sopivaa. Muut rakkauslaulut sopivat paremmin juhlatilaisuuteen kirkollisen toimituksen jälkeen. On mukavaa, että musiikkiesitys tai laulu on hääparille yllätys, mutta kanttorille tai papille se ei saa olla. Toivottavaa on, että esiintyjät ottavat ajoissa yhteyttä kanttoriin, jotta varmistaisimme juhlan onnistumisen parhaiten. Alla ehdotuksia lauluista:

Gertrud Alftan:  Rakkaus ei koskaan häviä
Jonas Andersson:  Oi katsohan lintua oksalla puun
J.S.Bach:  Oi sielut riemuitkaa
J.S.Bach:  Oi riemuitse mielen
J.S.Bach:  Bist Du bei mir (Mun kanssain käy)
J.Brahms:  Neljä vakavaa laulua: Vaikka minä puhuisin
(1.Kor.13:1-3,12,13)
Hjalmar Backman:  Sunnuntaiaamuna
L. van Beethoven:  Jumalan kunnia luonnossa
Dane Belbrough:  Rakastakaamme toisiamme, Kiitoslauluja nro168
Angelo Bertalotti:  Sun myötäs käyn
Louis Bourgeous:  Ei hopealla kullalla (457 Siionin kannel)
Sune Carlsson:  Sä Herra katse armoinen
Toivo Elovaara:  Nyt nämä nuoret tässä
Ossi Elokas:  Herra kaiken onnen tuoja
Vesa Erkkilä:  Siinä on rakkaus (Viisi laulua Raamatun sanoihin)
Vesa Erkkilä:  Suurin niistä on rakkaus, san.Aini Tahvanainen
César Frank:  Leivästä enkelten (Panis angelicus)
G.Giordani:  Onnellinen on ihminen(Caro mio ben)
P.J.Hannikainen: Pyhäaamun rauha
Martti Hela:  Nää nuoret yhtyvät pyhään liittoon (Hengellisiä lauluja ja virsiä 117)
Aimo Huttunen:  Rakkaus on lempeä
G.F.Händel:  Arioso (Soi kiitos soi)
G.F.Händel:  Hän hoivan hellän antaa
Reijo Jokinen:  Rakkaus (Ah pyhä rakkaus)
Konsta Jylhä:  Häävirsi (Ristin voitto ry)
Yrjö Karanko:  Häävirsi (kok. Sävelsilta 10 vihko)
Taneli Kuusisto:  Herra kaiken onnen tuoja (ed.Vk253)
Taneli Kuusisto:  Nyt nämä nuoret tässä (ed.Vk254)
Rudolf Lagi:  Oi Herra siunaa pari tää
Leevi Madetoja:  Ei mitään multa puutu
Armas Maasalo:  Tuhansin kielin
Oskar Merikanto:  Kiitos sulle Jumalani
Oskar Merikanto:  Oi kiitos sä Luojani armollinen
Viljo Mikkola:  Ah pyhä rakkaus (ed.Vk251)
Tuomo Nikkola:  Kun on toisessa kädessä Jumala ja toisessa olet sinä
Mika Piiparinen:  Rakkaus meille armon toi (Laula kaikki maa nro189 SLS)
Asko Pollari:  Niin on (kuoro), sov.Pirkko Hyttinen
Jarmo Portaankorva:  Enkelin rukous
B.Mansell Ramsey:  Ihminen luotu on rakastamaan (Laula kaikki maa 122)
Jukka Salminen:  Tänä aamuna aurinko nousi (Laulutuuli, Lasten keskus)
H.Schütz:  Sä minne kuljet
Pekka Simojoki:  Rakkaus on ikuista (san.Väinö Simojoki)
Pekka Simojoki:  Rakkaus on lahja Jumalan
Pekka Simojoki: Olet mulle rakkain
Pekka Simojoki:  Ruutin laulu (nuorisokuorolle)
A.Sonninen:  Viisi laulua Raamatun sanoihin: Minun sydämeni on valmis
Edward Teschemacher:  Because-Vain rakkauden tähden, suom. Pirjo Hellevirta
G.Ph.Telemann:  Kaanon, Minä kiitän Herraa joka aika
Kari Tikka:  Armolaulu
Kari Tikka:  Rakkaus on (1Kor.13:4-8)
Kari Tikka:  Johanneksen kirje (1.Joh.4:7,8,10)
Kari Tikka:  Autuaita ovat (Matt 5:3-12)
Koraalitoisinto Savosta, sov.Taneli Kuusisto
Maan ja taivaan Luojan
15 hengellistä duettoa, sov.Ilmari Krohn
Rakkaus on suurin kaikista
Harri Viitanen:  Uuden käskyn minä annan teille (kuorolaulu)
Tuntematon Uuden käskyn minä annan teille
Kuopiolainen heng.:  Vain sun kanssas Herra, Jeesus (Siionin kannel 458)
säv.
Psalmijohdanto:  Tämä on se päivä, jonka Herra on tehnyt
Zulumelodia:  Elämä alkaa voi. sanat Pekka Huokuna

Vihkitoimituksessa luettavia raamatunkohtia ja esirukous
Hääparin kanssa sovitut avustajat lukevat vihkitoimituksessa kaksi seuraavista raamatunteksteistä.
-          1. Moos. 1:27–28
-          1. Kor. 13:1–8, 13
-          Ef. 4:32–5:2
-          Fil. 4:4–7
-          Kol. 3:12–14
-          1. Joh. 4:9, 11–12
-          Matt. 19:4–6
-           Joh. 2:1–11
-          Joh. 15:9–12

 

Vihkitoimituksen kulku
 

Vihkitoimitus löytyy virsikirjan liiteosasta ja kirkollisten toimitusten kirjasta.

Seurakunta nousee seisomaan vihittävien tullessa kirkkoon. Toimitus alkaa johdantomusiikilla, esimerkiksi häämarssilla. Sen soidessa vihkipari saapuu alttarille ja polvistuu alttarikaiteen ääreen.

Vihkitoimituksen kulku pääpiirteittäin [vaihtoehtoiset, ei välttämättömät osat hakasuluissa]
1. Alkusoitto (häämarssi).
Vihkipari saapuu alttarille, seurakunta nousee soiton ajaksi seisomaan.
2. Alkusiunaus
3. Johdanto
[4. Psalmi]
5. Rukous
6. Raamatunlukua
7. Vihkipuhe
8. Vihkikysymykset.
9. Sormusrukous
[10. Sormuslupaukset]
11. Avioliiton vahvistaminen ja aviopuolisoiden siunaaminen
Vahvistamisen jälkeen on mahdollisuus hääsuudelmalle.
[12. Virsi tai muuta sopivaa musiikkia]
13. Yhteinen esirukous
Rukous voidaan valmistella yhdessä vihkitoimitukseen osallistuvien kanssa, jolloin esimerkiksi vihittävien vanhemmat, sisarukset, kummit ja ystävät voivat osallistua luontevasti.
14. Isä meidän (Lausutaan yhteen ääneen)
15. Siunaus
16. Loppuvirsi
[17. Lähettäminen]
Tässä yhteydessä pappi usein ojentaa morsiamen kotiseurakunnan lahjoittaman vihkiraamatun.
18. Päätösmusiikki
Hääpari poistuu alttarilta, seurakunta nousee seisomaan.

 

Kysymykset ja morsiuslupaus

Kysymysvaihtoehdot:
1. "Kaikkitietävän Jumalan kasvojen edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, NN, tahdotko ottaa MM:n aviomieheksesi (aviovaimoksesi) ja osoittaa hänelle uskollisuutta ja rakkautta myötä- ja vastoinkäymisissä?"

 2. "Jumalan edessä ja tämän seurakunnan läsnä ollessa kysyn sinulta, MM, tahdotko ottaa NN:n aviovaimoksesi (aviomieheksesi), olla hänelle uskollinen ja rakastaa häntä hyvinä ja pahoina päivinä, aina kuolemaan asti?"

 

Morsiuslupausvaihtoehdot:

Sulhanen ja morsian pitävät yhdessä sormusta ja sulhanen sanoo:
1.      "Minä, NN, otan sinut, NN, nyt aviovaimokseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti]. Merkiksi annan sinulle tämän sormuksen.”
2.      ”Minä rakastan sinua, NN. Haluan jakaa ilot ja surut kanssasi ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa.”

Morsian vastaa:
1.      ”Minä, NN, otan sinut, NN, nyt aviomiehekseni ja tahdon rakastaa sinua hyvinä ja pahoina päivinä [elämän loppuun asti]. Merkiksi otan sinulta (annan sinulle) tämän sormuksen.”
2.      ” Minä rakastan sinua, NN. Haluan jakaa ilot ja surut kanssasi ja olla sinulle uskollinen, kunnes kuolema meidät erottaa.”

 

Hääväki kirkossa

Hääväen tulee asettua paikoilleen 5-10 minuuttia ennen toimituksen alkua. Morsiamen sukulaiset istuvat kirkossa vasemmalla, sulhasen sukulaiset oikealla puolella. Etupenkissä istuvat morsiusparin vanhemmat. Jos he ovat eronneet, etummaisena istuu mahdollisen uuden puolisonsa kanssa se, jonka kanssa morsian tai sulhanen on viimeksi asunut. Vanhemmat voivat istua myös vierekkäin. Tällöin uudet puolisot istuvat seuraavalla penkkirivillä. Muu hääväki voi valita paikkansa vapaasti.

Vihkikaava ei anna ohjeita häävieraiden istumisesta ja nousemisesta vihkitoimituksen aikana. Luontevaa kuitenkin on, että seurakunta nousee seisomaan hääparin saapuessa kirkkoon sekä poistuessa kirkosta. Pappi antaa selvän merkin, kun seurakunnan on noustava.

Morsian voi saapua kirkkoon yhdessä sulhasen kanssa tai isänsä saattelemana. Alttarille mentäessä morsian on sulhasen vasemmalla puolella. Jos isä taas saattaa tytärtään, tytär kulkee isänsä oikealla puolella. Tällöin sulhanen odottaa morsianta alttarilla oikealla. Häämarssin alkaessa soida hän kävelee käytävän puoliväliin morsianta vastaan ja ottaa vastaan tyttären isältä. Morsian jatkaa matkaa sulhasen vasemmalla puolella.

Hääparin poistuessa kirkosta morsian aviovaimona kulkee sulhasen oikeassa käsipuolessa.

 

Valokuvaus

Hääpari hankkii vihkitilaisuuteensa kuvaajan / kuvaajat.

Valokuvaus ja tilaisuuden videoiminen järjestetään niin, ettei se häiritse vihkitoimitusta. Tehtävään voi pyytää ammattikuvaajaa tai asian osaavaa sukulaista tai tuttavaa.

Kuvaajan on hyvä keskustella vihkitilaisuuden kuvaamisesta ja hyvistä kuvauspaikoista toimittavan papin tai tilaisuudesta vastaavan suntion kanssa. Kun kuvauksesta on sovittu, perhe voi nauttia juhlasta ilman huolta tilaisuuden ikuistamisesta. Vihkiparin niin toivoessa valokuvaus voidaan myös kieltää tilaisuudessa kokonaan.

 

Kirkosta poistuminen

Vihkipari poistuu kirkosta päätösmusiikin aikana. Parin jäljessä seuraavat vanhemmat, sulhasen isä ja morsiamen äiti, morsiamen isä ja sulhasen äiti, heidän jälkeensä tulevat isovanhemmat ja sisarukset.

Kirkosta lähtiessään aviopari voi mennä Muuramen kirkossa hetkeksi urkuparven rappuun odottamaan, että hääväki ehtii vastaanottamaan heitä ulos kirkon edustalle. Hääpari tulee sitten kirkon ovesta ulos odottavan hääväen keskelle.

Kirkon edessä ei saa heittää riisiä tai muutakaan lintujen syötävää.

 

Morsiusmessu

Vihkiminen voidaan toimittaa myös morsiusmessuna. Morsiusmessu on vihkijumalanpalvelus, johon sisältyy myös ehtoollisen vietto. Vihkipari ja häävieraat osallistuvat ehtoolliselle.

 

Avioliiton siunaaminen

Jos avioliitto on solmittu siviiliviranomaisen edessä tai muun kuin evankelis-luterilaisen kirkon käytännön mukaisesti tai ulkomailla solmitulle liitolle voidaan siunaus saada kirkon perinteen mukaisesti. Avioliiton siunaaminen muistuttaa kirkollista vihkimistä. Merkittävin ero on kysymysten sanamuodossa. Avioliiton siunaamisen kaavassa ei ole sormusrukousta eikä sormuslupauksia.

Siunaaminen voidaan toimittaa siellä missä pappi ja siunattavat siitä sopivat. Musiikin valinnassa on otettava huomioon toimituksen jumalanpalvelusluonne. Toimituksessa tulee olla ainakin yksi virsi tai vihkilaulu. Musiikista sovitaan kanttorin kanssa.

Avioliiton siunaamisen voi suorittaa kuka tahansa suomalainen evankelis-luterilainen pappi missä päin maailmaa tahansa. Avioliiton siunaaminen ei ole juridinen tapahtuma. Siunattaville voidaan antaa todistus avioliiton siunaamisesta.

Avioliiton siunaaminen on yleistä kansainvälisten avioliittojen kohdalla, kun virallinen vihkiminen tapahtuu siviiliviranomaisen edessä. Avioliitolle halutaan juridisen vahvistamisen jälkeen saada molempien puolisoiden kirkkojen siunaukset, ensin toisen ja sitten toisen puolison kotimaassa ao. maan kirkollisen järjestyksen mukaisesti.

 

 


Helmikuu 2012
MaTiKeToPeLaSu
303112345
6789101112
13141516171819
20212223242526
2728291234

Hae tapahtumia

Aikaväliltä


Työmuodoista


Tarkennettu haku

Tulevia tapahtumia

Ti

7.2.2012 09:30-11:30
Nappulakuppila
Lapsityö, Srk-koti yläkerta

Ti

7.2.2012 16:30-18:00
Nuorten salivuoro
Nuorisotyö, Rajalan koulun liikuntasali

Ke

8.2.2012 18:00-20:00
Kirkkokuoron harjoitus
Musiikkityö, Srk-koti yläkerta

Ke

Isien ja lasten yhteinen lennokkikerho.Joka keskiviikko seurakuntakodilla nuortentilassa. 8.2.2012 18:00-20:00
Isä-lapsi lennokkikerho
Varhaisnuorisotyö, Srk-koti nuortentila

Ke

Vastuussa Tarmo Mäyränen 050 5709455 8.2.2012 18:30
Miesten raamattupiiri
Yleinen seurakuntatyö, Pappila

To

9.2.2012 10:00-11:30
Vauvapiiri
Lapsityö, Srk-koti nuortentila

To

9.2.2012 11:00-12:00
Koulupäivystys
Nuorisotyö, Nisulanmäen koulu


Muuramen seurakunta

© Muuramen seurakunta 2008, Sivuston toteutus: Innowise, Sivuston suunnittelu: Mainostoimisto Aava & Bang