Kirkkovaltuusto 20.10.2009

Kokousaika 20.10.2009 kello 18.00 – 19.43

Kokouspaikka Seurakuntakoti, Sanantie 5

Läsnä Anna-Kaisa Ahlbom
Heikki Ahvenjärvi
Pirkko Hammaren
Veikko Hautala
Lea Heikkilä, poissa
Anne Holopainen
Juha Honkamäki
Tarmo Kemppainen
Tommi Lahtinen
Maija-Liisa Mannisenmäki
Jani Myllyaho, poissa
Riitta Noronen
Ulla Perämäki, poissa
Ritva Pietikäinen
Eero Porkkala
Olavi Roivainen
Matti Salmela
Minna Seppänen
Pekka Svärd
Hannu Sääksvuori
Pauliina Takala
Taina Usenius, poissa
Esa Virtanen

Muut osallistujat: Simo Lampela, kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Seija Laitinen, talouspäällikkö, sihteeri

Allekirjoitukset:
Hannu Sääksvuori
puheenjohtaja

Seija Laitinen
pöytäkirjanpitäjä

Käsitellyt asiat §§ 22- 32 sekä KL:n 24:9, 3 mukainen valitusosoitus

Pöytäkirjan tarkistus 21.10.2009

Allekirjoitukset:

Anne Holopainen Juha Honkamäki

Pöytäkirja yleisesti nähtävänä 22.10.2009 – 22.11.2009

Todistaa Simo Lampela, kirkkoherra

22 §. Nimenhuuto ja esteitten hyväksyminen.

Päätös: Puheenjohtaja suoritti nimenhuudon. Poissa olivat Lea Heikkilä, Jani Myllyaho, Ulla Perämäki ja Taina Usenius.

23 §. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Päätös: Todettiin

24 §. Pöytäkirjan tarkastajat.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anne Holopainen ja Juha Honkamäki.

25 §. Työjärjestys.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Käsitellään Olavi Roivaisen ja Anna-Kaisa Ahlbomin asiat ”Muissa asioissa”. Muilta osin työjärjestys hyväksyttiin.

26 §. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijainen

Esittely: Meillä on perinteisesti valittu kirkkoneuvoston puheenjohtaja koko vaalikaudeksi.
Nykyinen kirkkoneuvosto vaihtui merkittävältä osin kesken vaalikautta, näin myös
varapuheenjohtaja. Lisää epävakautta tilanteeseen oi valitun varapuheenjohtajan loukkaantuminen.
Tässä vaiheessa on valittava joksikin aikaa varapuheenjohtajan sijaistaja, kunnes voidaan todeta
varsinaisen varapuheenjohtajan jatko tehtävässään.

Kl 10 luku 2 § määrää kirkkoneuvoston jäsenistä: Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra
ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5
ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on
henkilökohtaiset varajäsenet. (20.8.2004/821)

Henkilökohtaiset varajäsenet kutsutaan kokoukseen Kj 7 luvun 3 § 1 ja 2 mom mukaisesti: Milloin
seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen
on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten
luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa.

Jos muu kuin 1 momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta
kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa. Myös puheenjohtaja voi
toimittaa kutsun varajäsenelle.

Siitä, kuka toimii varapuheenjohtajan sijaisena nimenomaan varapuheenjohtajana, ei ole olemassa
selkeää säädöstä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajasta eli kirkkoherrasta määrätään Kj 6 luku 34 § 6.
mom, että mitä kirkkoherran tehtävistä on säädetty ja määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty
virkaa hoitamaan. Tässä säädöksessä tehtävät siirtyvät automaattisesti viransijaiselle. Koska
varapuheenjohtaja on vaaleilla valittu, hänen henkilökohtainen varajäsenensä ei korvaa häntä
varapuheenjohtajan tehtävässä.

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tuuraajan tehtävän valintaan sovelletaan Kj 7 luvun 3 § 3.
mom: Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin
asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sijaisen siksi ajaksi, kunnes varsinaisen varapuheenjohtajan tilanne on selkiintynyt.

Käsittely: Kokous keskeytettiin klo 16.10-16.15 väliseksi ajaksi keskustelua varten. Keskustelun päätyttyä kirkkoneuvoston jäsenet palasivat kokoukseen ja Ritva Pietikäinen esitti kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijaiseksi Olavi Roivaista.

Päätös: Kirkkoneuvosto valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijaiseksi Olavi Roivaisen toistaiseksi varsinaisen varapuheenjohtajan Taina Useniuksen ollessa estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto ehdottaa ja esittää, että kirkkovaltuusto merkitsee asian tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi / toimenpiteet:

27 §. Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman 2010-2012 laadintaan liittyviä asioita

Kirkkohallituksen yleiskirje Nro 33/2009. 8.9.2009

Verotulokehitys 2009-2011

Talouselämän kehityksestä saadaan positiivisia merkkejä tai ennusteita lähes päivittäin, mutta taantuman vuoksi ansiotulojen kehitys koko maassa yhteensä on negatiivinen tulevan vuoden aikana. Taantuman vuoksi työttömyys kasvaa vuonna 2010, mikä vähentää kirkollisverotilitysten määrää. Suomen vienti pysynee alhaisella tasolla pitkään, mikä aiheuttaa sen, että Suomessa taantumasta palaudutaan hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.

Hallituksen talousarvioesityksen 2010 mukaan perusvähennystä nostetaan 1480 eurosta 2200 euroon, mikä vähentää seurakuntien kirkollisverotuloja yhteensä on noin 0,8 % eli 7 miljoonaa euroa. Myös kirkollisverotilitykset edellisiltä vuosilta pienentyvät. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan kirkollisverotilitykset kaikissa seurakunnissa yhteensä pienentyvät 3-4 % vuoteen 2009 verrattuna ja kasvavat noin 2 % vuonna 2011. Kirkollisverotilitysten määrään vaikuttavat palkkaneuvottelujen tulosten lisäksi eniten työllisyyden kehitys, verovähennysten nostaminen
ja kirkon jäsenmäärän kehitys.

Verotulojen kehitys vaihtelee suuresti seurakunnittain. Edellä mainittua 3-4 prosentin
todennäköistä pudotusta tulee verrata oman seurakuntatalouden tilanteeseen kokonaisuudesta. Kirkon intranetissa on nähtävissä jokaisen seurakuntatalouden saamat verotilitykset ja verotilitykset yhteensä koko maassa. Em. tietojen osoite on www.kirkko.evl.fi /Seurakuntien hallinto ja talous /Talousasiat /Tietoa verotuloista ja verotilityksistä. Tietoa ennakkoperinnässä tilitettyjen verojen oikaisumäärästä marraskuussa 2009 ja jäännösverojen määrästä alkuvuonna 2010 on saatavissa osoitteesta www.vero.fi/Veronsaajien palvelut / Ennakkotieto seurakuntien
vuoden 2008 tuloveroista.

Yhteisöverotilitysten ennustetaan putoavan kuluvana vuonna noin 24 %, ensi vuonna ne mahdollisesti kasvavat 2-3 % ja vuonna 2011 niiden odotetaan kasvavan runsaasti, mikäli taantuma ei enää jatku. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nostettiin 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin vuosien 2009- 2011 ajaksi. Vuoden 2012 jako-osuudesta ei ole päätöksiä.

Muita lähtökohtia talousarvion laadintaan

Yleiskirjeessä 23/2009 kehotettiin jokaista seurakuntataloutta arvioimaan oma taloudellinen asema ja esiteltiin erilaisia toimintamalleja taantuman pitkittymisen varalle. Seurakunnalla on mahdollisuus hyväksyä alijäämäinen talousarvio vuodelle 2010, mikäli seurakunnalla on taseen omassa pääomassa edellisten tilikausien ylijäämää alijäämän kattamiseen. Tilinpäätösten 2008 mukaan maassa oli vain muutamia seurakuntia, joille on kertynyt katettavaksi alijäämää. Näitä seurakuntia koskee kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 pykälän mukainen velvollisuus päättää toimenpiteistä, miten alijäämä katetaan. Tilinpäätöksen 2008 tietojen lisäksi laskelmassa tulee ottaa huomioon kuluvan vuoden aikana mahdollisesti kertyvä ali- tai ylijäämä. Mikäli seurakunta ei saa kuluvana vuonna verotuloja niin paljoa kuin mitä talousarviota laadittaessa arvioitiin, taloustoimiston tulee valmistella talousarvion 2009 muutosehdotus kirkkoneuvoston kautta kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.1.2010 saakka. Palkkatasosta sen jälkeen ei ole tällä hetkellä tietoa. Työnantajien kansaneläkemaksu poistuu kokonaan 1.1.2010 alkaen ja sen merkitys kaikille seurakunnille yhteensä on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kirkon eläkemaksujen taso pysyy nykytasolla. Kirkolliskokoukselle esitetään päätettäväksi, että Kirkon keskusrahastomaksu alenee 8,2 prosenttiin vuonna 2010.

Investointi- ja toimintamenojen rajan määrittely

Talousarviota ja -suunnitelmaan laadittaessa tulee harkita, budjetoidaanko suurehko korjaustyö tai hankinta toiminta- vai investointimenona. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan entistä enemmän myös huomiota. Seurakunnissa on usein korjausmenoiksi luokiteltavia, mutta euromäärältään isoja hankkeita. Tällaisia hankkeita ovat mm. kirkon ulkoseinien erilaiset korjaukset, paanukaton tervaus jne. Mikäli seurakunta merkitsee em. kaltaiset korjausmenot vuosikuluiksi, niin vuosikate ja tilikauden tulos eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien kesken ja seurakunnalle saattaa tulla KJ 15:1,3 mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus jopa yhden ison korjaushankkeen vuoksi.

Kirjanpitoasioiden neuvottelukunta otti kantaa asiaan 24.8.2009. Kananoton mukaan seurakunnalla on oikeus merkitä suuret korjausmenot investointiosaan oman harkinnan mukaan. Harkinnan perusteina ovat korjausmenon merkittävä vaikutus seurakunnan rahavirtaan sekä vuosikatteen ja tilikauden tuloksen vertailukelpoisuus eri vuosien kesken. Harkinnassa otetaan huomioon myös sen, palveleeko hanke seurakunnan toimintaa yhtä useampana tilivuotena.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto ehdottaa ja esittää, että kirkkovaltuusto keskustelee ja merkitsee tiedoksi yleiskirjeen merkityksestä talousarvion laadintaan.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

28 §. Kirkollisveroprosentti vuodelle 2010

Liite: Talousarviokehys 2010

Talousarvion valmistelun ja verotulojen pohjaksi tulee määrittää kirkollisveroprosentti vuodelle 2010. Laskelmien pohjana on vuoden 2009 verotulojen ja toisaalta kulujen kehitys. Verotulot elokuun 2009 lopun tilanteen mukaan ovat n. 4% edellisvuotta suuremmat ja tulokehitys on n. 15 000 € plussalla talousarvioon 2009 verrattuna, verotulot elokuun lopussa olivat 1.331.355 €. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan verovuoden 2009 verotulot ovat 1.753.346 €, joka on n. 56 000 vähemmän kuin talousarvio. Kulujen toteuma on talousarvion mukainen.

Verotulojen toteumaan vaikuttaa heikko taloustilanne, kirkosta eroamiset sekä valtion veropolitiikka. Muuramen seurakunnan vuoden 2010 verotulojen on arvioitu olevan vuoden 2009 tasolla. Alustavissa laskelmissa kirkollisveroprosenttina on käytetty 1,5 %, jolloin kirkollisverotuloja saataisiin 1 670 000 €, yhteisöverotuloja 140 000 €. Muita tuloja on arvioitu saatavan 111 300 €. Taulukossa on myös laskelmat siitä, miten veroprosentin pienentäminen vaikuttaisi tulokseen.

Kulupuolella henkilöstömenoihin on laskettu 0,5 %:n kasvu, palvelujen ostoissa ja muissa menoissa on 5 %:n kasvuennuste, joka aiheutuu Rajalan kerhotilan vuokrasta, suunnitellusta urkujen korjaushuollosta, sähkön ja lämmön kustannusten noususta, muilta osin toimintakuluissa käytetään 0-linjaa. Henkilöstömenot on arvioitu olevan 1.060.000 €, palvelujen ostot 386 000 €, muiden kulujen 267 600 € ja verotuskustannusten ja keskusrahastomaksun 120 450 €. Poistojen 82 000 on arvioitu riittävän vuosittaisiin investointeihin. Kirkon mahdollista remonttia ei ole alustavissa laskelmissa otettu huomioon.

Kirkollisveroprosentin ollessa 1,5 %, seurakunnan tulos on 5 250 € ylijäämäinen.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittelee ja esittää, että kirkkovaltuusto hyväksyy 1,5 % kirkollisveroprosentiksi vuodelle 2010.

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:

29 §. Kirkon kuntotutkimus ja toimenpiteet

Liitteet: Tutkimusraportit ja lausunnot

Muuramen kirkossa aloitettiin kuntotarkastus viime keväänä. Alla on kirkkoneuvoston käsittelemät kuntotutkimukseen liittyvät päätökset ja toimenpidesuositukset.

Kn 75 §. Kirkon korjaussuunnitelma

Antti Oikari Rambol oy:stä ilmoittaa, että kirkon korjaushankkeen tämänhetkinen tilanne on seuraavanlainen:

1) Rambol Oy:ssä on piirretty katosta rakenteiden tasopiirustus ja muutama leikkaus. Nämä on piirretty hajanaisten lähtötietojen avulla. Kuvia tarkennetaan kun tutkitaan yläpohjia paikanpäällä tarkemmin.

2) Laboratoriosta tuli tulokset ulkoseinänäytteistä. Maalit ovat pääosin kalkkimaalia, kuten pitääkin. Näytteissä 1 ja 2, jotka edustanevat kirkon seiniä yleensä, on kalkkimaalin päällä joku mystinen kerros orgaanista ainetta. Laboratorion tutkija arvelee, että onko kyseessä ollut mahdollisesti joku töhrynsuoja-aine (eli siis graffitin).

Antti Oikari kävi 03. 03. 2009 kirkolla ja etsi lähtötietoja myös toimistosta. Sieltä saimme
vastaanottotarkastuspöytäkirjan, joka oli päivätty 18.10.1995. Tässä urakoitsija esitti lisälaskun lisäsivelykerroksista kalkkimaalauksen osalta.

Tällä hetkellä ei ole muistitietoa aineesta. Voi olla, että urakoitsija on tarjonnut kirkolle ns.
säänkestävää ulkopinnoitusta, koska kalkkimaalihan on läpäisevä. Ja nyt tuo aine ei olekaan yhteensopiva alkuperäisten oikeiden pinnoitusten kanssa. Olisi hyvä jos saataisi tuon aineen kauppanimi jostain selville. Joka tapauksessa näyttää siltä, että tuo aine on poistettava seinästä. Paras poistomenetelmä täytyy etsiä kokeilemalla.

On selvitettävä millä alueella tuota ainetta on. Pelkona on, että ainetta on kauttaaltaan.

Seininistä tulisi tehdä kuntotutkimus. Tällä varmistetaan, laastin lujuus ja kiinnitys alustaansa. Selvitys tulee tehdä joka seinältä. Tämä tutkimus ei ole sisältynyt hinta-arvioomme.

3) Lämpökuvaus tehty, selviä vuotokohtia esiintyy. Marko Jokipii ja Mikko Ollikainen tutkivat
yläpohjan tarkemmin.

5) Edellä mainittujen selvitysten perusteella teemme toimenpide-ehdotukset mielestämme järkevistä korjauksista. Samaten annamme likimääräisen hinta-arvion, mitä mikin toimenpide kutakuinkin maksaisi.

6) Kun tilaaja on tehnyt päätöksen, miten edetään, teemme tarvittavat jatkosuunnitelmat.

Esitys: Vs. talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää, että Muuramen seurakunta merkitsee Antti Oikarin selvityksen tiedoksi ja odottaa edellä mainittujen selvitysten perusteella tehtyjä toimenpide-ehdotuksia järkevistä korjauksista.

Samalla Muuramen seurakunta pyytää Rambol Oy:ltä tarjousta seinien kuntotutkimuksesta. Tällä varmistetaan, laastin lujuus ja kiinnitys alustaansa. Selvitys tulee tehdä joka seinältä. Tutkimus ei ole sisältynyt Rambol Oy:n hinta-arvioon.

Päätös: Merkittiin tiedoksi ja pyydetään tarjous seinien kuntotutkimuksesta kolmelta yritykseltä.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku

Kn 104 § Rambol Oy:n tekemä alustava Muuramen kirkon kuntokartoitus ja Alvar Aalto – säätiön edustajan muistio

Esittelijä: Kirkkoherra

Pidimme Muuramen kirkon suunnittelun tilanneselvityksen Muuramen seurakunnan
seurakuntakodilla ja kirkolla 16.6.2009. Tilaisuudesa PTS – Kiinteistötekniikka Oy ja Rambol /
Jyväskylä esittelivät Muuramen kirkon yläpohjan ja julkisivun tilanteesta ja kunnosta kertovat
tutkimustulokset. Tutkimustuloksiin oli koottu yhteenveto kirkon korjaamiseen liittyvistä asioista.
Tilaisudessa kerrottiin, mitkä asiat kirkon korjaamisessa ovat kiireellisiä (Kn 25.06.2009 94 §.
Kirkon nopeasti kunnostettavat kohteet). Samoin tilaisuudessa käytiin läpi niitä asioita mitkä
voidaan tehdä, kun löytyy sopiva tilanne.

MUURAMEN KIRKKO TUTKIMUSTEN ESITTELY TILAAJALLE 16.6.2009

KOHTEEN PERUSTIEDOT

Rakennettu vuonna 1929, arkkitehti Alvar Aalto
Rakennus on suojeltu
Korjauksia vuonna 1944, suunnittelija Urho Lehtinen
Peruskorjaus vuonna 1979, arkkitehti Sakari Holma

Yläpohjan kantavat puurakenteet ja kattotiilet uusittu
Yläpohjan lämmöneristystä lisätty ja tuuletusta parannettu
Ulkoseinät maalattu

Korjauksia vuonna 1995, arkkitehti Jaakko Keski-Rahkonen

Ulkoseinät maalattu, tehty kunnostustöitä sisä- ja ulkopuolella
Yläpohjan kuivasprinkler asennettu

KOHTEEN PERUSTIEDOT

Syksyllä 2008 tehdyt havainnot

Kirkon sisääntulon yläpuolisessa räystäässä on vaurioita
Irtoileva rappauslaasti on turvallisuusriski käyttäjille
Julkisivun pinnoite on huonokuntoinen ja hilseilee
Vesikatolla on runsaasti sammalta
Vesikaton alusrakenteessa on lahovaurioita

TEHDYT TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET

PTS-Kiinteistötekniikka OyRäystäiden vaurioiden tutkiminen
Kellotapulin vesikaton vaurioiden tutkiminen
Yläpohjan sisäpuolinen lämpökamerakuvaus

Julkisivut

Aistinvarainen arvio julkisivujen kunnosta
Laasti- ja pinnoiteanalyysi

Vesikatto ja yläpohja

• Aistinvarainen arvio yläpohjan kunnosta
• Rakenneavauksia rakennekerrosten ja niiden kunnon selvittämiseksi
• Vesikaton alusrakenne räystäältä ja harjalta
• Kirkkosalin yläpohjan holvikaaren rakennekerrokset
• Kirkkosalin yläpohjan vaakasuoran osan rakennekerrokset
• Seurakuntasalin yläpohjan rakennekerrokset

Julkisivuvaurioita

pinnoite hilseilee
rappauksesta irtoilee paloja erityisesti räystäällä
kantavissa rakenteissa on vaurioita ainakin aurinkokatoksen pilareissa.

Vesikattovuotoja ja lahovaurioita

Sivu- ja päätyräystäiden näkyvillä osilla on lahovaurioita.
Kellotapulin ja vesikaton liittymän pellityksissä on vesivuotoja ja alapuolisissa puurakenteissa on
lahovaurioita.
Sakastin viereisen ulokkeellisen ikkunan kohdalla pellityksissä on vesivuotoja ja alapuolisissa
puurakenteissa on lahovaurioita.
Seurakuntasalin vesikaton alapuolisissa puurakenteissa on lahovaurioita kirkkosalin liittymän
kohdalla.

Lämpökamerakuvauksessa todettiin, että:

alttarin oikealla puolella nurkassa on huomattavia lämpövuotoja
lämpövuotoja on lähes kauttaaltaan yläpohjan ja ulkoseinän liittymässä.

Rakenneavauksissa todettiin, että:

kirkkosalin yläpohjan vaakasuoran osan rakenteessa ei ole toimivaa höyryn- tai ilmansulkua,
rakenteissa on ilma-vuotoja rakenne on kerroksellinen ja rakenteissa on useita tuulettumattomia
onkaloita rakennekerrosten välissä.

Yläpohjan lämmöneristeissä on rakoja ja ne ovat rikkoutuneet ja painuneet pahasti kaapeleiden
läpiviennit on toteutettu huolimattomasti, niistä on ilma- ja lämpövuotoja yläpohjan tuuletustilassa
on paljon jätettä, tuuletusraot on osin tukittu.

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KIIREELLISET TOIMENPITEET

Välittömät vesikattovuodot

Pellitysten ja tiilikatteen liittymien tarkastaminen ja tiivistäminen

Vesikaton lahovauriot

Erityisesti räystäiden lahovaurioiden korjaaminen (turvallisuusriski)

Irtoileva rappaus

Kaikki irtonainen aines räystäiltä on poistettava (turvallisuusriski)

Aurinkokatoksen pilarin korjaus

Pilarin alapään vauriot on korjattava

TOIMENPIDE-EHDOTUKSET SUUNNITELMALLISET TOIMENPITEET

Julkisivujen kuntotutkimus

Rappauslaastin vetolujuus sekä tartuntalujuus alustaan on selvitettävä
Vaurioituneiden alueiden laajuuden kartoittaminen

Julkisivujen peruskorjaus

Julkisivujen vesihiekkapuhallus hilseilevän pinnoitteen ja orgaanisen suojakalvon poistamiseksi
Räystäiden irtoileva rappaus sekä muut rappauksen vauriot korjataan
Julkisivujen maalaaminen kalkkimaalilla

Yläpohjan peruskorjaus

Yläpohjan kantavien rakenteiden lahovaurioiden korjaaminen

Ilma- ja lämpövuotojen korjaaminen

Rakenteeseen asennetaan toimiva höyrynsulku, joka tiivistetään liittyviin rakenteisiin
Kerrokselliset rakenteet ja tuulettumattomat onkalot poistetaan
Lämmöneristeet asennetaan tiiviisti rakenteen lämpimään pintaan
Em. toimenpiteet edellyttävät hyvin tehtynä pintarakenteiden uusimista

KIIREELLISTEN KORJAUKSEN ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO

Kiireelliset toimenpiteet
Pellitysten ja tiilikatteen vuotojen tiivistäminen 3 000 €
Räystäiden lahovaurioiden korjaaminen 20 000…30 000 €
Pilarin alapään vaurioiden korjaaminen 2 000 €

Kiireelliset toimenpiteet yhteensä 25 000…35 000 €
Julkisivujen kuntotutkimus 5 000 €

PERUSKORJAUKSEN ALUSTAVA KUSTANNUSARVIO

Sääsuoja 50 000 €

Julkisivujen peruskorjaus

Vesihiekkapuhallus 25 000 €
Laastipaikkaukset (10 % seinä pinta-alasta) 25 000 €
Maalauskäsittelyt 50 000 €

Yläpohjan peruskorjaus

Uudet lämmöneristeet ja pintarakenteet 65 000 €
Uusi tiilikate alusrakenteineen 85 000 €

Työmaan yleiskulut, rakennuttaminen ja suunnittelu 50 000 €

Peruskorjaukset yhteensä 350 000 €

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee tehdystä selvityksestä ja päättää, että selvityksestä konsultoidaan kirkkohallituksen ja museoviraston kanssa ja päätetään sitten toimenpiteistä. Selvitetään myös mahdollisen julkisen tuen saamismahdollisuus kirkon kunnostamiseen.

Liitteenä Rambolin selitys
Tuula Pöyhiä, Aalto-säätiö, muistio
Hannele Rädyn tekemä muistio

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti. Kiireellisiä toimenpiteitä vaativat korjaukset tehdään mahdollisimman pian.

Kn 94 §. Kirkon nopeasti kunnostettavat kohteet

Esitys: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää tehdä Rambol Oy:n esittämät nopeat korjausehdotukset.

Rambol Oy teki kirkon kuntotarkastuksen. Tarkastuksen täsmennetty raportti ja toimenpide-ehdotukset käsitellään syyskesällä elokuun kokouksessa.

Tarkastuksessa oli muutamia nopeasti tehtäviä korjausehdotuksia eli:
- vesikattovuodot ja näissä pellitysten ja tiilikatteen liittymien tarkastaminen ja tiivistäminen.
- vesikaton lahovaurio eturäystäällä itäpuolella (turvallisuusriski)
- irtoileva rappaus räystäiltä on poistettava pääsisäänkäynnin ja loggian kulkuväylien kohdalta (turvallisuusriski)
- loggian pilarin alapään vauriot on korjattava.

Korjaustöiden kustannusarvio on noin 5000 €. Korjaustöiden ajankohdasta sovitaan erityisammattimies Esko Laitisen kanssa.

Päätös: Hyväksyttiin

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:

Kn 126 §. Eero Raatikaisen lausunto kirkon kuntotutkimuksesta

Esittelijä: Talouspäällikkö

Kirkkoherra kysyi 14.09.09 päivätyllä kirjeellään kirkkohallituksen yliarkkitehti Eero Raatikaiselta arviota lausunnosta Muuramen kirkon tämän hetkisestä kunnosta ja kirkon korjaustarpeesta.

Raportista käy ilmi, että 1970-luvun loppupuolella tehtiin virhe käyttämällä kirkon kalkitsemiseen orgaanista ainetta. Se muodostaa rappauksen pinnalle tiiviin pinnan. Aine tekee rappauksesta hengittämättömän. Se myös estää uuden kalkin tarttumisen kirkon seinään kunnolla.

Toinen ongelma liittyy yläpohjan rakenteisiin, huonosti tehtyyn eristykseen ja nykyiseen tapaan pitää kirkko tasalämpöisenä. Näet ongelman raportista.

Kirkkoherra pyysi Eero Raatikaiselta arviota:
- ensinnäkin koko paperista
- toiseksi mitenkä hoidamme asiaa Museoviraston kanssa, kun etenemme korjaussuunnitelmissa
- kolmanneksi löytyykö mistään rahaa tämän hankkeen läpiviemiseksi (TE-keskukselta, valtiolta, teiltä) esimerkiksi energia-avustuksena tai arvokkaan kohteen palauttamisessa enemmän vastaamaan alkuperäistä asuaan, kuten Aalto-säätiön edustaja ehdottaa?

Eero Raatikainen vastasi kysymyksiin puhelimitse. Hänen mukaansa tutkimus on asiallinen ja hyvä paperi korjaussuunnitelman lähtökohdaksi. Kirkon yläpohjan kuvat olivat hyvin paljastavat ja kertoivat lämpövuodoista ja siitä, millaista vahinkoa ne ovat yläpohjassa aiheuttaneet.

Eero Raatikaisen mukaan kirkon tiilikaton ikä on keskimäärin 70 vuotta ja tässä tämä ikä on jo täyttynyt.

Seinässä oleva 1970-luvun puolivälissä siihen pantu kumimainen pinnoite täytyy hiekkapuhaltaa pois. Pinnoitteen puhaltamisen ongelma on, että sen puhallusvaiheessa rappaukseen syntyy kuoppia, jotka täytyy korjata ennen uutta kalkitsemista.

Seinässä rappauksessa olevien kopojen poistamista Raatikainen piti tarpeettomana ja turhana lisäkustannuksena. Kopot kyllä pysyvät paikoillaan, jos ne kestävät hiekkapuhalluksen. Pelkästään aivan irrallaan olevat rappausvauriot on hyvä korjata.

Sisätilan yleisilmeen osalta Raatikainen sanoi, että se on täysin seurakunnan itsensä päätettävissä. Hän piti Aalto-säätiön työntekijän lausuntoa asiallisena ja sanoi, että jos on tietoa siitä, millainen Aallon käyttämä paneli ja väritys ovat, niin sitä voi harkita.

Rahoituksen osalta Raatikainen kertoi, että Muuramen seurakunta ei täytä Kirkkohallituksen avustuskriteerejä. Museovirastolla on hyvin vähän rahaa käyttää korjausavustuksiin, että sieltä on lähes turha avustusta hakea. TE-keskukselta kannattaa hakea rahaa korjausavustuksiin, sillä heillä on tilanteesta riippuen aika ajoin rahaa tällaisten hankkeiden korjauksiin.

Ehdotus: Talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto lähettää kirkkovaltuustolle valmistelupaperit keskustelua varten syksyn seuraavaan valtuuston kokoukseen. Haetaan hankkeelle TE-keskukselta avustusta. Pyydetään Mikko Ollikaista tekemään hankepaperit korjaustyön läpiviemistä varten. Pidetään tavoitteena sitä, että hanke tehdään vuonna 2010.

Käsittely: Käytiin läpi PTS-kiinteistötekniikka Oy:n laatima alustava kustannusarvio ja liitetään se tähän pöytäkirjaan.

Päätös: Haetaan avustusta TE-keskukselta ja Museovirastolta. Avustushakemuksissa huomioidaan mahdollisuus palauttaa ns.ruusutarha entiselle paikalleen kirkon kupeeseen. Pyydetään PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n Mikko Ollikaiselta ehdotuksia arkkitehdiksi, rakennustoimikunta hyväksyy valittavan arkkitehdin. Valmistelupaperit esitellään kirkkovaltuustolle.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto ehdottaa ja esittää, että kirkkovaltuusto keskustelee kirkon kunnosta ja korjausehdotuksesta ja evästää kirkkoneuvostoa asiassa etenemisen suhteen.

Päätös: Kirkkoneuvosto voi jatkaa hankkeen etenemisessä, otetaan myös rakennustoimikunta mukaan. Haetaan avustuksia niiltä tahoilta, joilta se on mahdollista.

30 §. Tiedoksi

Muuramen seurakunnan hautausmaankatselmus on suoritettu. Kn päätös Dnro 6/2009 § 88.
Sisäisen tarkastusryhmän muistio 18.5.2009. Liite
Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastusryhmän muistio 8.9.2009. Liite
Työsuojelupäällikön tehtävää 1.6.2007 alkaen hoitanut Hannu Sääksvuori on eronnut tehtävästä 30.9.2009. Työsuojelupäällikön tehtäviä hoitaa talouspäällikkö 1.10.2009 alkaen.


31 §. Muut asiat

Anna-Kaisa Ahlbom tiedusteli miksi työntekijät eivät olleet tässä kokouksessa läsnä.
Kirkkoherra ilmoitti, että kaikki ovat koolla seuraavassa kokouksessa.
Ahlbom tiedusteli myös diakoniatyön tilannetta ja diakoniatyöntekijöiden jaksamista tässä taloudellisessa tilanteessa. Kirkkoherra kertoi hieman asiakkaiden määristä ja saaduista avustuksista ylemmiltä tahoilta. Työntekijöiden tilanne ei ole huolestuttava.

Olavi Roivainen toi esille, että virkamiesten valmistelua ja asioiden tuomista toimielinten tietoon on lisättävä.

Seuraava kokous pidetään 15.12.2009 klo 18.00 seurakuntakodilla. Ensi kevään kokoukset ovat 26.1.2010 ja 11.5.2010 molemmat alkaen klo 18.00.

32 §. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 19.43.