Kirkkoneuvosto 6.10.2009

Aika 06.10.2009 klo 16.00- 16.55
Paikka Rajalan päiväkoti, Mertamäentie

Osallistujat
Simo Lampela
Taina Usenius, poissa
Anna-Kaisa Ahlbom
Tommi Lahtinen
Maija-Liisa Mannisenmäki, poissa
Ulla Perämäki
Olavi Roivainen
Matti Salmela
Minna Seppänen, poissa
Ritva Pietikäinen, varajäsen

Muut osallistujat
Hannu Sääksvuori, kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Tarmo Kemppainen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
Seija Laitinen, talouspäällikkö

Asiat §§ 115 - 129 sekä valitusosoitus.

Allekirjoitus

Simo Lampela
Puheenjohtaja

Seija Laitinen
Sihteeri

Pöytäkirjan
tarkastus Muuramessa 7.10.2009

Olavi Roivainen   Matti Salmela


Pöytäkirjan on nähtävillä: Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut seurakunnan ilmoitustaululla 8.10.-22.10.2009

Simo Lampela
puheenjohtaja

115 §. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kl 7 luku 4 § 1. mom. ”Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.”

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Tämän kokouksen kutsu/esityslista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuuston puheenjohtajille 28.9.2009.

Päätös: Todettiin.


116 §. Työjärjestyksen hyväksyminen.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Hyväksyttiin.

117 §. Pöytäkirjan tarkastajat.

Kokouksesta on pidettävä pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja allekirjoittaa ja sihteeri varmentaa (KJ 7:6). Pöytäkirjan tarkastaa kaksi kokouksen valitsemaa tarkastajaa.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorolistan mukaan vuorossa ovat Olavi Roivainen ja Matti Salmela.

Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Olavi Roivainen ja Matti Salmela.

118 §. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen pöytäkirja käydään läpi kokouksessa.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous hyväksyy pöytäkirjan.

Päätös: Hyväksyttiin.

119 §. Pöytäkirjan nähtävillä pitäminen

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että pöytäkirja on nähtävänä kirkkoherranvirastossa 14 päivää ajalla 8.10.-22.10.2009 arkisin klo 9-15. Ilmoitus nähtävillä olosta on kirkkoherranviraston ilmoitustaululla (KL 25:3).

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

120 §. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijainen

Meillä on perinteisesti valittu kirkkoneuvoston puheenjohtaja koko vaalikaudeksi. Nykyinen
kirkkoneuvosto vaihtui merkittävältä osin kesken vaalikautta, näin myös varapuheenjohtaja. Lisää
epävakautta tilanteeseen oi valitun varapuheenjohtajan loukkaantuminen. Tässä vaiheessa on
valittava joksikin aikaa varapuheenjohtajan sijaistaja, kunnes voidaan todeta varsinaisen
varapuheenjohtajan jatko tehtävässään.

Kl 10 luku 2 § määrää kirkkoneuvoston jäsenistä: Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra
ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5
ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on
henkilökohtaiset varajäsenet. (20.8.2004/821)

Henkilökohtaiset varajäsenet kutsutaan kokoukseen Kj 7 luvun 3 § 1 ja 2 mom mukaisesti: Milloin
seurakuntavaaleilla valitun toimielimen jäsen on tilapäisesti estynyt saapumasta kokoukseen, hänen
on viivytyksettä ilmoitettava siitä toimielimen puheenjohtajalle. Saatuaan jäseneltä tai muuten
luotettavan tiedon esteestä, puheenjohtajan tulee kutsua varajäsen hänen sijaansa.

Jos muu kuin 1 momentissa mainittu luottamushenkilö on tilapäisesti estynyt saapumasta
kokoukseen, hänen on, jos hänellä on varajäsen, kutsuttava tämä sijaansa. Myös puheenjohtaja voi
toimittaa kutsun varajäsenelle.

Siitä, kuka toimii varapuheenjohtajan sijaisena nimenomaan varapuheenjohtajana, ei ole olemassa
selkeää säädöstä. Kirkkoneuvoston puheenjohtajasta eli kirkkoherrasta määrätään Kj 6 luku 34 § 6.
mom, että mitä kirkkoherran tehtävistä on säädetty ja määrätty, koskee myös sitä, joka on määrätty
virkaa hoitamaan. Tässä säädöksessä tehtävät siirtyvät automaattisesti viransijaiselle. Koska
varapuheenjohtaja on vaaleilla valittu, hänen henkilökohtainen varajäsenensä ei korvaa häntä
varapuheenjohtajan tehtävässä.

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tuuraajan tehtävän valintaan sovelletaan Kj 7 luvun 3 § 3.
mom: Milloin sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa tai esteellisiä jossakin
asiassa, valitaan kokousta tai sanotun asian käsittelyä varten tilapäinen puheenjohtaja.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sijaisen siksi ajaksi, kunnes varsinaisen varapuheenjohtajan tilanne on selkiintynyt.

Käsittely: Kokous keskeytettiin klo 16.10-16.15 väliseksi ajaksi keskustelua varten. Keskustelun päätyttyä kirkkoneuvoston jäsenet palasivat kokoukseen ja Ritva Pietikäinen esitti kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijaiseksi Olavi Roivaista.

Päätös: Kirkkoneuvosto valitsi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan sijaiseksi Olavi Roivaisen toistaiseksi varsinaisen varapuheenjohtajan Taina Useniuksen ollessa estynyt hoitamaan kyseistä tehtävää.

Tiedoksi / toimenpiteet: Tiedoksi kirkkovaltuustoon.

Muutoksenhaku:

121 §. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tehtävät

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan keskeiset tehtävät on Kl:ssa ja Kj:ssä määrättyjen tehtävien lisäksi luottamushenkilönä valvoa seurakunnan taloudenhoitoa ja hallintoa.

Taloudenhoidon valvonta merkitsee vastuuta tarkastaa vuosittain seurakunnan koko maksuliikenne osana tilintarkastusta.

Taloudenhoidon valvontaan liittyy myös se, että hän on ollut käytännössä itseoikeutettuna jäsenenä kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastusryhmässä mukana.

Hallinnon osalta kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja saa viranhaltijapäätökset, jotta hän voi tarvittaessa siirtää viranhaltijoiden tekemän päätöksen kirkkoneuvoston ratkaistavaksi.

Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja myös hyväksyy kirkkoherran matkamääräykset ja matkalaskut.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan tehtävät.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi / toimenpiteet: -

Muutoksenhaku:

122 §. TALOUSARVION SEKÄ TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN 2010-
2012 LAADINTAAN LIITTYVIÄ ASIOITA

Kirkkohallituksen yleiskirje Nro 33/2009. 8.9.2009

Verotulokehitys 2009-2011

Talouselämän kehityksestä saadaan positiivisia merkkejä tai ennusteita lähes päivittäin, mutta taantuman vuoksi ansiotulojen kehitys koko maassa yhteensä on negatiivinen tulevan vuoden aikana. Taantuman vuoksi työttömyys kasvaa vuonna 2010, mikä vähentää kirkollisverotilitysten määrää. Suomen vienti pysynee alhaisella tasolla pitkään, mikä aiheuttaa sen, että Suomessa taantumasta palaudutaan hitaammin kuin monissa muissa EU-maissa.

Hallituksen talousarvioesityksen 2010 mukaan perusvähennystä nostetaan 1480 eurosta 2200 euroon, mikä vähentää seurakuntien kirkollisverotuloja yhteensä on noin 0,8 % eli 7 miljoonaa euroa. Myös kirkollisverotilitykset edellisiltä vuosilta pienentyvät. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan kirkollisverotilitykset kaikissa seurakunnissa yhteensä pienentyvät 3-4 % vuoteen 2009 verrattuna ja kasvavat noin 2 % vuonna 2011. Kirkollisverotilitysten määrään vaikuttavat palkkaneuvottelujen tulosten lisäksi eniten työllisyyden kehitys, verovähennysten nostaminen
ja kirkon jäsenmäärän kehitys.

Verotulojen kehitys vaihtelee suuresti seurakunnittain. Edellä mainittua 3-4 prosentin
todennäköistä pudotusta tulee verrata oman seurakuntatalouden tilanteeseen kokonaisuudesta. Kirkon intranetissa on nähtävissä jokaisen seurakuntatalouden saamat verotilitykset ja verotilitykset yhteensä koko maassa. Em. tietojen osoite on www.kirkko.evl.fi /Seurakuntien hallinto ja talous /Talousasiat /Tietoa verotuloista ja verotilityksistä. Tietoa ennakkoperinnässä tilitettyjen verojen oikaisumäärästä marraskuussa 2009 ja jäännösverojen määrästä alkuvuonna 2010 on saatavissa osoitteesta www.vero.fi/Veronsaajien palvelut / Ennakkotieto seurakuntien
vuoden 2008 tuloveroista.

Yhteisöverotilitysten ennustetaan putoavan kuluvana vuonna noin 24 %, ensi vuonna ne mahdollisesti kasvavat 2-3 % ja vuonna 2011 niiden odotetaan kasvavan runsaasti, mikäli taantuma ei enää jatku. Seurakuntien osuus yhteisöveron tuotosta nostettiin 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin vuosien 2009- 2011 ajaksi. Vuoden 2012 jako-osuudesta ei ole päätöksiä.

Muita lähtökohtia talousarvion laadintaan

Yleiskirjeessä 23/2009 kehotettiin jokaista seurakuntataloutta arvioimaan oma taloudellinen asema ja esiteltiin erilaisia toimintamalleja taantuman pitkittymisen varalle. Seurakunnalla on mahdollisuus hyväksyä alijäämäinen talousarvio vuodelle 2010, mikäli seurakunnalla on taseen omassa pääomassa edellisten tilikausien ylijäämää alijäämän kattamiseen. Tilinpäätösten 2008 mukaan maassa oli vain muutamia seurakuntia, joille on kertynyt katettavaksi alijäämää. Näitä seurakuntia koskee kirkkojärjestyksen 15 luvun 1 pykälän mukainen velvollisuus päättää toimenpiteistä, miten alijäämä katetaan. Tilinpäätöksen 2008 tietojen lisäksi laskelmassa tulee ottaa huomioon kuluvan vuoden aikana mahdollisesti kertyvä ali- tai ylijäämä. Mikäli seurakunta ei saa kuluvana vuonna verotuloja niin paljoa kuin mitä talousarviota laadittaessa arvioitiin, taloustoimiston tulee valmistella talousarvion 2009 muutosehdotus kirkkoneuvoston kautta kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi kuluvan vuoden aikana.

Kirkon yleinen virka- ja työehtosopimus on voimassa 31.1.2010 saakka. Palkkatasosta sen jälkeen ei ole tällä hetkellä tietoa. Työnantajien kansaneläkemaksu poistuu kokonaan 1.1.2010 alkaen ja sen merkitys kaikille seurakunnille yhteensä on noin yhdeksän miljoonaa euroa. Kirkon eläkemaksujen taso pysyy nykytasolla. Kirkolliskokoukselle esitetään päätettäväksi, että Kirkon keskusrahastomaksu alenee 8,2 prosenttiin vuonna 2010.

Investointi- ja toimintamenojen rajan määrittely

Talousarviota ja -suunnitelmaan laadittaessa tulee harkita, budjetoidaanko suurehko korjaustyö tai hankinta toiminta- vai investointimenona. Tilintarkastajat ovat kiinnittäneet asiaan entistä enemmän myös huomiota. Seurakunnissa on usein korjausmenoiksi luokiteltavia, mutta euromäärältään isoja hankkeita. Tällaisia hankkeita ovat mm. kirkon ulkoseinien erilaiset korjaukset, paanukaton tervaus jne. Mikäli seurakunta merkitsee em. kaltaiset korjausmenot vuosikuluiksi, niin vuosikate ja tilikauden tulos eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien kesken ja seurakunnalle saattaa tulla KJ 15:1,3 mukainen alijäämän kattamisvelvollisuus jopa yhden ison korjaushankkeen vuoksi.

Kirjanpitoasioiden neuvottelukunta otti kantaa asiaan 24.8.2009. Kananoton mukaan seurakunnalla on oikeus merkitä suuret korjausmenot investointiosaan oman harkinnan mukaan. Harkinnan perusteina ovat korjausmenon merkittävä vaikutus seurakunnan rahavirtaan sekä vuosikatteen ja tilikauden tuloksen vertailukelpoisuus eri vuosien kesken. Harkinnassa otetaan huomioon myös sen, palveleeko hanke seurakunnan toimintaa yhtä useampana tilivuotena.

Ehdotus: Talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee ja merkitsee tiedoksi yleiskirjeen merkityksestä talousarvion laadintaan.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

123§. Kirkollisveroprosentti vuodelle 2010

Esittely: Talouspäällikkö

Talousarvion valmistelun pohjaksi määritetään kirkollisveroprosentti vuodelle 2010. Laskelmien pohjana on vuoden 2009 verotulojen ja toisaalta kulujen kehitys. Verotulot elokuun 2009 lopun tilanteen mukaan ovat n. 4% edellisvuotta suuremmat ja tulokehitys on n. 15 000 € plussalla talousarvioon 2009 verrattuna, verotulot elokuun lopussa olivat 1.331.355 €. Verohallinnon ennakkotiedon mukaan verovuoden 2009 verotulot ovat 1.753.346 € Kulujen toteuma on talousarvion mukainen.

Verotulojen toteumaan vaikuttaa heikko taloustilanne, kirkosta eroamiset sekä valtion veropolitiikka. Muuramen seurakunnan vuoden 2010 verotulojen on arvioitu olevan vuoden 2009 tasolla. Laskelmissa kirkollisveroprosenttina on käytetty 1,5 %, jolloin kirkollisverotuloja saataisiin 1 670 000 €, yhteisöverotuloja 140 000 €. Muita tuloja on arvioitu saatavan 111 300 €.

Kulupuolella henkilöstömenoihin on laskettu 0,5 %:n kasvu, palvelujen ostoissa ja muissa menoissa on 5 %:n kasvuennuste, joka aiheutuu Rajalan kerhotilan vuokrasta, suunnitellusta urkujen korjaushuollosta, sähkön ja lämmön kustannusten noususta, muilta osin kuluissa käytetään 0-linjaa. Henkilöstömenot on arvioitu olevan 1.060.000 €, palvelujen ostot 386 000 €, muiden kulujen 267 600 € ja verotuskustannusten ja keskusrahastomaksun 120 450 €. Poistojen 82 000 on arvioitu riittävän vuosittaisiin investointeihin.

Kirkollisveroprosentin ollessa 1,5 %, seurakunnan tulos on 5 250 € ylijäämäinen.

Ehdotus: Talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto esittää kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi 1,5 % kirkollisveroprosentiksi vuodelle 2010.

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Muutoksenhaku: Ei muutoksenhakua.

Tiedoksi/toimenpiteet: Kirkkovaltuuston käsittelyyn.

124 §. Petri Katkon vuorotteluvapaahakemus

Esittelijä: Kirkkoherra

Liite: Hakemus

Nuorisotyönohjaaja Petri Katko on hakenut vuorotteluvapaata 04.01.2010 – 06.08.2010 väliselle ajalle.

Nykyinen vuorotteluvapaalaki on voimassa ajalla 1.1.2003 - 31.12.2009. Lain tarkoituksena on edistää työntekijän työssä jaksamista ja tarjota samalla työttömälle työnhakijalle mahdollisuus saada määräaikaisen työn avulla työkokemusta. Työnantajalle se antaa vastaavasti mahdollisuuden saada uutta osaamista työyhteisöön. Työnantaja ja työntekijä sopivat yhteisesti työntekijän vuorotteluvapaasta. Työntekijä voi käyttää vapaan haluamallaan tavalla.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaiseksi työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaan ajaksi. Vuorotteluvapaan vähimmäiskesto on 90 ja enimmäiskesto 359 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaan aikana työntekijän palvelussuhde on lepotilassa. Lain mukaan sijaiseksi tulisi palkata ensisijaisesti nuori tai äskettäin ammattiin valmistunut työtön tai pitkäaikaistyötön. Työtöntä ei tarvitse palkata samoihin tehtäviin, joista vuorottelija on lähtenyt.

Määräaikaisena voimassa olevan vuorotteluvapaalain voimassaolo päättyy 31 päivänä joulukuuta 2009. Vuorotteluvapaajärjestelmän jatkamiseksi ehdotetaan vuorotteluvapaalaki säädettäväksi pysyväksi. Esitys liittyy valtion vuoden 2010 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi
sen yhteydessä. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2010 alusta.

Vuorottelukorvauksen ehdot

Haetun vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää.

Vuorotteluvapaan jaksottamisesta on sovittava vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Kunkin jakson vähimmäispituus on 90 kalenteripäivää. Vuorotteluvapaa on kuitenkin pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa sen alkamisesta eikä sen yhteenlaskettu kesto saa ylittää vuorotteluvapaan enimmäiskestoa. Vuorotteluvapaa kuluu tilapäisen töihin paluun aikana.

Vuorotteluvapaasta tulee tehdä työnantajan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaan ajaksi. Vuorottelusopimus ja työttömän työnhakijan työsopimus on toimitettavatyö- ja elinkeinotoimistoon ennen vuorotteluvapaan alkamista.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on vähintään 10 vuoden työhistoria, josta vähintään viimeiset 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista on tullut olla yhdenjaksoisesti saman työnantajan palveluksessa.
Viimeisen vuoden työajan on tullut olla kokoaikaista. Edellä mainittuun 13 kuukauden ajanjaksoon voi sisältyä yhteensä enintään 30 päivän palkaton poissaolo. Palkattomaksi jaksoksi katsotaan mm. lomautus, palkaton oma loma, opintovapaa ja lakko. Palkalliseksi jaksoksi rinnastetaan esim. sairaudesta johtuva poissaolo. Mikäli työaika on järjestetty siten, että vuorottelija on esim. päivän viikossa osittaisella hoitovapaalla, opintovapaalla, tai virkavapaalla, ei työssäoloedellytys täyty.

Jos henkilö on ollut jo aiemmin vuorotteluvapaalla vuonna 2003 tai myöhemmin, tulee henkilöllä olla työhistoriaa ennen uuden vuorotteluvapaan alkamista vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisen jälkeen. Jos edellinen vuorotteluvapaa on päättynyt ennen vuotta 2003, ei edellä mainittua viiden vuoden työhistoriaa edellytetä.

Ehdotus: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto myöntää Petri Katkolle hänen anomansa vuorotteluvapaan ajalle 4.1.2010.-6.8.2010. Vapaasta tehdään sopimus ja samassa yhteydessä seurakunta palkkaa Petri Katkon vuorotteluvapaan ajaksi valamistuvan nuorisotytönohjaajan varhaisnuorisotyöhön.

Päätös: Myönnettiin esityksen mukaisesti.

Muutoksenhaku: Oikaisuvaatimus

Tiedoksi/toimenpiteet: Petri Katko

125 §. Avustushakemus Muuramen seurakunnan kirkkoneuvostolle taidehistorian Pro gradu-tutkielmaa varten.

Esittelijä: Talouspäällikkö

Liite: Avustushakemus

Muuramen kirkon on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto (1898- 1976). Tyypiltään se on pohjois- eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko. Rakennus valmistui helluntaiksi 3. 6. 1929. Aallon 1920-luvun töistä monet tulivat torjutuiksi. Sakraalitiloista ainoastaan Muuramen kirkko toteutui eli se on ainoa edustaja hänen kiihkeältä kirkonsuunnittelukaudelta. Muuramen kirkossa näkyvät Aallon Italiaan tekemän matkan vaikutteet. Muuramen kirkko onkin Aallon ”italialaisen” vaiheen saavutuksia.

Kirkosta ei ole olemassa asiallista tutkimusta, joka sijoittaa sen omaan aikaansa ja Aallon tuotantoon.

Ehdotus: Talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto avustaa 400 eurolla. Opiskelija saa kopioida tarvitsemansa Muuramen seurakunnasta löytyvät kirkon rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvät paperit ilmaiseksi. Seurakunta myös maksaa valmistuneen työn 3 kappaleen sitomisen ja yhden kappaleen kopiointikulut. Vastineeksi seurakunta saa yhden kappaleen valmistunutta Pro gradu tutkielmaa käyttöönsä.

Päätös: Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Muutoksenhaku: Oikaisuvaatimus

Tiedoksi/toimenpiteet: Asianosaiselle.

126 §. Eero Raatikaisen lausunto kirkon kuntotutkimuksesta

Esittelijä: Talouspäällikkö

Kirkkoherra kysyi 14.09.09 päivätyllä kirjeellään kirkkohallituksen yliarkkitehti Eero Raatikaiselta arviota lausunnosta Muuramen kirkon tämän hetkisestä kunnosta ja kirkon korjaustarpeesta.

Raportista käy ilmi, että 1970-luvun loppupuolella tehtiin virhe käyttämällä kirkon kalkitsemiseen orgaanista ainetta. Se muodostaa rappauksen pinnalle tiiviin pinnan. Aine tekee rappauksesta hengittämättömän. Se myös estää uuden kalkin tarttumisen kirkon seinään kunnolla.

Toinen ongelma liittyy yläpohjan rakenteisiin, huonosti tehtyyn eristykseen ja nykyiseen tapaan pitää kirkko tasalämpöisenä. Näet ongelman raportista.

Kirkkoherra pyysi Eero Raatikaiselta arviota:
- ensinnäkin koko paperista
- toiseksi mitenkä hoidamme asiaa Museoviraston kanssa, kun etenemme korjaussuunnitelmissa
- kolmanneksi löytyykö mistään rahaa tämän hankkeen läpiviemiseksi (TE-keskukselta, valtiolta, teiltä) esimerkiksi energia-avustuksena tai arvokkaan kohteen palauttamisessa enemmän vastaamaan alkuperäistä asuaan, kuten Aalto-säätiön edustaja ehdottaa?

Eero Raatikainen vastasi kysymyksiin puhelimitse. Hänen mukaansa tutkimus on asiallinen ja hyvä paperi korjaussuunnitelman lähtökohdaksi. Kirkon yläpohjan kuvat olivat hyvin paljastavat ja kertoivat lämpövuodoista ja siitä, millaista vahinkoa ne ovat yläpohjassa aiheuttaneet.

Eero Raatikaisen mukaan kirkon tiilikaton ikä on keskimäärin 70 vuotta ja tässä tämä ikä on jo täyttynyt.

Seinässä oleva 1970-luvun puolivälissä siihen pantu kumimainen pinnoite täytyy hiekkapuhaltaa pois. Pinnoitteen puhaltamisen ongelma on, että sen puhallusvaiheessa rappaukseen syntyy kuoppia, jotka täytyy korjata ennen uutta kalkitsemista.

Seinässä rappauksessa olevien kopojen poistamista Raatikainen piti tarpeettomana ja turhana lisäkustannuksena. Kopot kyllä pysyvät paikoillaan, jos ne kestävät hiekkapuhalluksen. Pelkästään aivan irrallaan olevat rappausvauriot on hyvä korjata.

Sisätilan yleisilmeen osalta Raatikainen sanoi, että se on täysin seurakunnan itsensä päätettävissä. Hän piti Aalto-säätiön työntekijän lausuntoa asiallisena ja sanoi, että jos on tietoa siitä, millainen Aallon käyttämä paneli ja väritys ovat, niin sitä voi harkita.

Rahoituksen osalta Raatikainen kertoi, että Muuramen seurakunta ei täytä Kirkkohallituksen avustuskriteerejä. Museovirastolla on hyvin vähän rahaa käyttää korjausavustuksiin, että sieltä on lähes turha avustusta hakea. TE-keskukselta kannattaa hakea rahaa korjausavustuksiin, sillä heillä on tilanteesta riippuen aika ajoin rahaa tällaisten hankkeiden korjauksiin.

Ehdotus: Talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto lähettää kirkkovaltuustolle valmistelupaperit keskustelua varten syksyn seuraavaan valtuuston kokoukseen. Haetaan hankkeelle TE-keskukselta avustusta. Pyydetään Mikko Ollikaista tekemään hankepaperit korjaustyön läpiviemistä varten. Pidetään tavoitteena sitä, että hanke tehdään vuonna 2010.

Käsittely: Käytiin läpi PTS-kiinteistötekniikka Oy:n laatima alustava kustannusarvio ja liitetään se tähän pöytäkirjaan.

Päätös: Haetaan avustusta TE-keskukselta ja Museovirastolta. Avustushakemuksissa huomioidaan mahdollisuus palauttaa ns.ruusutarha entiselle paikalleen kirkon kupeeseen. Pyydetään PTS-Kiinteistötekniikka Oy:n Mikko Ollikaiselta ehdotuksia arkkitehdiksi, rakennustoimikunta hyväksyy valittavan arkkitehdin. Valmistelupaperit esitellään kirkkovaltuustolle.

Tiedoksi / toimenpiteet: Kirkkovaltuustoon.

Muutoksenhaku: Oikaisuvaatimus.

127 §. Tiedoksi

Lapuan hiippakunnan hiippakuntatalosäätiön osuusmaksutaulukko vuodelle 2010.. Muuramen seurakunnan maksuosuus vuodelle 2010 on 1 572 €.

Sairaalasielunhoitoyhtymän johtokunnan kokouspöytäkirja ja maksuosuudet v. 2010. Muuramen seurakunnan maksuosuus on 3 339 €.

Keski-Suomen seurakuntien perheasiain neuvottelukeskuksen kokouspöytäkirja ja maksuosuus v. 2010. Muuramen seurakunnan maksuosuus on 16 625 €.

Muistio Kiinteän ja irtaimen omaisuuden tarkastuksesta 8.9.09.

Kirkkoherran päätösluettelo 44 / 2009, palkallisen vapaa Marjo Kaipiainen 28.8.-5.9.09 ja Petri Katko 1.9.-3.9.09.
Kirkkoherran päätösluettelo 45/ 2009, Jenni Havusen määräaikaisen virkasuhteen vahvistaminen.
Kirkkoherran päätösluettelo 46 / 2009, korjaus päätökseen 22/2009, Seija Laitisen lomat.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että päätökset merkitään tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:

128 §. Muut asiat.

Muita asioita ei ollut.

129 §. Kokouksen päätös.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 16.55.