Kirkkoneuvosto 19.5.2009

Aika 19.5.2009 klo 16.00- 17.35
Paikka Pappila, Jaakkolantie 2

Osallistujat:
Simo Lampela, puheenjohtaja poissa § 80
Taina Usenius, varapuheenjohtaja § 80
Anna-Kaisa Ahlbom
Tommi Lahtinen
Maija-Liisa Mannisenmäki
Ulla Perämäki
Olavi Roivainen
Matti Salmela
Minna Seppänen

Muut Hannu Sääksvuori, kirkkovaltuuston puheenjohtaja
osallistujat Tarmo Kemppainen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
Minna Tirronen, vs. talouspäällikkö

Asiat §§ 65- 83 sekä valitusosoitus.

Allekirjoitus

Simo Lampela
Puheenjohtaja

Minna Tirronen
Sihteeri

Taina Usenius
Varapuheenjohtaja § 80

Pöytäkirjan tarkastus Muuramessa 20.5.2009

Matti Salmela
Minna Seppänen


Pöytäkirjan on nähtävillä: Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut seurakunnan ilmoitustaululla 20.5.-2.6.2009

Simo Lampela
puheenjohtaja

65 §. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kl 7 luku 4 § 1. mom. ”Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.”

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Tämän kokouksen kutsu/esityslista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuuston puheenjohtajille

Päätös: Todettiin.


66 §. Työjärjestyksen hyväksyminen.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Hyväksyttiin.


67 §. Pöytäkirjan tarkastajat.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorolistan mukaan vuorossa ovat Matti Salmela ja Minna Seppänen.

Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Matti Salmela ja Minna Seppänen.

68 §. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen pöytäkirja käydään läpi kokouksessa.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous hyväksyy pöytäkirjan.

Päätös: Hyväksyttiin pöytäkirjat 3/2009 ja 4/2009.
 

69 §. Sairaalasielunhoidon hallinnon uudistaminen

Esittely: Kirkkoherra

Sairaalasielunhoidon hallinnon uudistaminen on ollut vireillä jo parin vuoden ajan. Aloite uudistukselle on lähtenyt sairaalasielunhoidon piiristä.

Keski-Suomen sairaalasielunhoitoyhtymän johtokunta 10.2.2009, 7 §: ”SAIRAALASIELUNHOIDON HALLINNON UUDISTAMINEN Asiaa on käsitelty useaan otteeseen vuosina 2007 ja 2008. Johtokunta päätti 13.11.2007, että sairaalasielunhoito nivelletään kirkkolain 12 §:n mukaisesti osaksi paikallisseurakunnan työtä. Johtavan sairaalapapin tehtäväksi annettiin valmistella asiaa yhdessä Perheasiainkeskuksen johtajan kanssa.

Valmistelun yhteydessä on käyty 3.12.2008 neuvottelu Jyväskylän kaupunkiseurakunnan ja Jyväskylän maaseurakunnan kirkkoherran sekä vt. hallintojohtajan kanssa. Johtosäännössä on soveltuvin osin pyritty sisällölliseen yhtenevyyteen Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston 13.1.2009 hyväksymien alueseurakunnan ja yhteisen seurakuntapalvelun johtosäännön osalta. Valmistelussa on pyritty myös huomioimaan myös nykyisen, vuonna 1991 hyväksytyn johtosäännön periaatteet.

Tämän perusteella on valmisteltu mallia, jossa sairaalasielunhoito on Jyväskylän seurakunnan työmuoto. Sillä on oma johtokunta, jossa ovat jäseninä sopijaseurakuntien edustajat. Sairaaloiden edustajat ovat mukana asiantuntijajäseniä. Työn kustannuksista Jyväskylän seurakunta kantaa suurimman vastuun, kuten tälläkin hetkellä. Sopijaseurakunnat osallistuvat kustannuksiin hoitopäivien perusteella.

Tämä muutos poistaa nykyiset hankaluudet ja ajanmukaistaa johtosäännön. Varsinaiseen sielunhoitotyöhön ja sopijaseurakuntien asemaan muutos ei käytännössä vaikuta. Muutos on lähinnä nykyisen ajattelutavan kirjaamista johtosääntöön ja sopimuksiin.

Johtosäännön rinnalla tulee Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi sopimus, jonka toiminnassa mukana olevien seurakuntien kirkkovaltuustot osaltaan hyväksyvät. Sopimuksessa määritellään KJ 11 luvun mukaisesti
1) tehtävää hoitava seurakunta tai seurakuntayhtymä;
2) tehtävää johtavan johtokunnan jäsenten lukumäärä ja kuinka monta jäsentä sopimuskumppani saa valita sekä miten jäseniä valittaessa ehkä on vuoroteltava;
3) perusteet, joiden mukaan tehtävän hoidosta aiheutuvat kustannukset jaetaan sopimuskumppanien kesken; sekä
4) oikeudesta luopua yhteistoiminnasta ja sopimuksen rauetessa suoritettavasta taloudellisesta selvityksestä.

KJ 11 luvun mukaan on yhteisjohtokunnan johtosäännöstä hankittava sopimuskumppanien päättävien toimielimien lausunnot ennen sen hyväksymistä Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuustossa.

Esitys:
1. Pyydetään johtosäännöstä ja sopimuksesta Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston lausunto.
2. Annetaan johtavalle sairaalapapille tarvittaessa valtuutus neuvotella kirkkoneuvoston mahdollisesti edellyttämistä muutoksista ehdotettuun johtosääntöön ja sopimukseen.
3. Lähetetään johtosääntö KJ 11 luvun mukaista lausuntoa varten ja sopimus hyväksyttäväksi nykyisille sopimuskumppaneille.

Päätös: Esityksen mukainen.”

Uudistuksen tarkoituksena on selkeyttää Keski-Suomen sairaalasielunhoidon järjestämistä, toimintaa ja henkilöstön asemaa niveltämällä sairaalasielunhoito Jyväskylän seurakunnan toiminnaksi siten, että Keski-Suomen muut seurakunnat osallistuvat toiminnan järjestämiseen KL:n 12 luvun mukaisesti yhteisjohtokunnan kautta sekä osallistumalla toiminnan kustannuksiin. Uudistuksen ytimenä on Jyväskylän seurakunnan sairaalasielunhoidon johtosääntö (liite) ja sopimus sairaalasielunhoidon hoitamisesta Keski-Suomessa (liite). Uudistuksen taustat ja lähtökohdat käyvät yksityiskohtaisemmin ilmi johtavan sairaalapapin Heikki Lepoahon laatimasta muistiosta (liite).

Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto on antanut lausunnon johtosäännöstä ja sopimuksesta. Johtava sairaalapappi on tehnyt johtokunnan valtuuttamana Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvoston edellyttämät muutokset johtosääntöön ja sopimukseen. Tämän jälkeen johtosääntö on lähetetty lausunnolle ja sopimus hyväksyttäväksi sopimuskumppaneille. Saatuaan sopimuskumppanien lausunnot ja päätökset sopimuksen hyväksymisestä Jyväskylän seurakunnan kirkkoneuvosto vie asian Jyväskylän seurakunnan kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi. Uuden hallintomallin olisi tarkoitus astua voimaan vuoden 2010 alusta lukien.

Jyväskylän seurakunnan johtavilla viranhaltijoilla on ollut mahdollisuus tuoda esille näkökohtia prosessin kuluessa. Näillä on varmistettu Jyväskylän seurakunnan intressit sairaalasielunhoidon tulevana ”isäntäseurakuntana”.

Ehdotus: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy omalta osaltaan johtosäännön ja sopimuksen liitteistä ilmenevässä muodossa.

Päätös: Hyväksyttiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

70 §. Seurakuntien kielellinen jaotus

Kirkkohallitus on kokouksessaan 31.03.2009 § 82 päättänyt seurakuntien kielellisestä jaotuksesta:

”Kirkkolain 3 luvun 5 §:n 4 momentin mukaan kirkkohallitus määrää joka viides vuosi seurakunnassa edellisen kalenterivuoden lopussa läsnä olleiksi merkittyjen jäsenten kielellisen jaon perusteella, mitkä seurakunnat ovat suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä ja mitkä kaksikielisiä.

Aikaisemmin kirkkolaissa säädettiin siten, että tuomiokapitulit tekevät päätöksen seurakuntien kielellisestä asemasta viiden vuoden välein, mutta 1.9.2006 voimaan tulleella kirkkolain muutoksella (21.7.2006/621) toimivalta siirrettiin tuomiokapituleilta kirkkohallitukselle. Aikaisemman lainsäädännön perusteella tuomiokapitulit ovat tehneet päätökset seurakuntien kielestä vuosille 2004 – 2008.

Kirkkolain muutokseen, jolla toimivalta kieliasiassa siirrettiin kirkkohallitukselle, sisältyy siirtymäsäännös. Tämän siirtymäsäännöksen mukaan tuomiokapitulin ennen 1.9.2006 tekemä päätös seurakuntien kielellisestä jaotuksesta pysyy voimassa päätöksessä olevan määräajan loppuun, minkä jälkeen kirkkohallitus antaa uuden päätöksen seurakuntien kielellisestä jaotuksesta kirkkolain 3 luvun 5 §:n 4 momentin nojalla.

Seurakuntien kielellisestä jaosta säädetään voimassa olevan kirkkolain 3 luvun 5 §:ssä seuraavaa.

Pykälän 1 momentin mukaan seurakunnat ovat suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä taikka kaksikielisiä, jollei seurakunnan kielestä tai siihen liittyvistä muista jäsenyysedellytyksistä seurakuntaa perustettaessa tai muutoin erikseen muuta määrätä. Seurakunta on kaksikielinen, kun seurakunnan läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten suomenkielinen tai ruotsinkielinen vähemmistö on niin suuri, että kunta vastaavasti kielilain (423/2003) säännösten mukaan olisi kaksikielinen. Jos samalla alueella on kielellisellä perusteella useita seurakuntia, ne ovat aina yksikielisiä. Ahvenanmaan maakunnan alueella seurakunnat ovat yksikielisiä.

Pykälän 2 momentin mukaan kokonaan tai osittain saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluvat seurakunnat ovat kaksikielisiä siten, että niissä noudatetaan, mitä saamen kielestä kirkkolaissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään.

Pykälän 3 momentissa säädetään puolestaan seurakuntayhtymän kielestä siten, että seurakuntayhtymä on yksikielinen, jos siihen kuuluu ainoastaan yksikielisiä seurakuntia, ja kaksikielinen, jos siihen kuuluu erikielisiä seurakuntia tai vähintään yksi kaksikielinen seurakunta. Seurakuntayhtymän enemmistön kieli määräytyy siihen kuuluvien seurakuntien läsnä oleviksi merkittyjen jäsenten enemmistön kielen mukaan.

Pykälän 1 momentissa viitataan kielilain säännöksiin. Kielilain 5 §:n mukaan kunta on säädettävä kaksikieliseksi, jos kunnassa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä asukkaita ja vähemmistö on vähintään 8 prosenttia asukkaista tai vähintään 3000 asukasta. Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistö on alle 3000 asukasta ja sen osuus on laskenut alle 6 prosentin.

Pykälän 2 momentissa viitataan saamelaisten kotiseutualueeseen. Saamelaiskäräjistä annetun lain (975/1995) 4 §:n mukaan saamelaisten kotiseutualue käsittää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat sekä Sodankylän kunnassa sijaitsevan Lapin paliskunnan alueen. Tällä määrittelyllä on vaikutusta Enontekiön, Inarin, Utsjoen ja Sodankylän seurakuntien asemaan.

Kirkkolain 3 luvun 6 §:n 1 momentin mukaan seurakunta, jonka jäsenten enemmistön kieli on ruotsi, kuuluu ruotsinkieliseen hiippakuntaan (Porvoon hiippakunta). Seurakunnat, joiden jäsenten enemmistön kieli on suomi, kuuluvat suomenkielisiin hiippakuntiin. Kirkkolain 3 luvun 1 §:n mukaisesti kirkolliskokous päättää suomenkielisten hiippakuntien rajoista.

Kirkkolain 3 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan seurakunta, jonka jäsenten enemmistön kieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kuuluu siihen hiippakuntaan, johon se perustettaessa määrätään. Tämä säännös koskee saksankielistä saksalaista seurakuntaa eli Deutsche Evankelisch-Lutherische Gemeinde in Finnland, joka kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Liitteenä (Liite 82 §) olevassa listassa on luetteloitu seurakunnat hiippakunnittain. Kustakin seurakunnasta listaan on merkitty seurakunnan väkiluku eli läsnä olevien jäsenten määrä 31.12.2008. Lisäksi listaan on merkitty kielellisen vähemmistön lukumäärä ja prosenttiosuus väkiluvusta. Seurakunnat on järjestetty hiippakunnittain kielellisen vähemmistön prosenttiosuuden mukaiseen järjestykseen.

Seurakunta on kaksikielinen, jos kielellisen vähemmistön osuus on vähintään 8 prosenttia väkiluvusta. Porvoon hiippakuntaan kuuluvista seurakunnista useassa on kielellisen vähemmistön osuus yli 8 prosenttia. Tästä huolimatta kuitenkin vain osa näistä seurakunnista on kaksikielisiä. Tämä johtuu kirkkolain 3 luvun 5 §:n 1 momentin säännöstä, jonka mukaan aina silloin kun samalla alueella on kielellisellä perusteella useita seurakuntia, nämä ovat aina yksikielisiä vaikka seurakunnan kielellisen vähemmistön osuus olisikin yli 8 prosenttia (esim. Kokkolan kaupungin alueella Kokkolan suomalainen seurakunta ja Kokkolan ruotsalainen seurakunta). Saksalaisen seurakunnan ja Olaus Petrin seurakunnan kohdalla yksikielisyys puolestaan perustuu kirkkolain 3 luvun 5 §:n 1 momentin mukaiseen erityiseen näitä seurakuntia koskevaan määräykseen, vaikka seurakunnissa onkin yli 8 prosentin kielellinen vähemmistö.

Porvoon hiippakuntaan kuuluvassa Uudenkaarlepyyn seurakunnassa kielellisen vähemmistön osuus on 6,7 prosenttia eli alle 8 prosenttia. Seurakunta on kuitenkin kaksikielinen, koska se on aikaisempia kielisyyspäätöksiä tehtäessä täyttänyt kaksikielisyyden kriteerit (määritelty kaksikieliseksi) ja koska sen kielellisen vähemmistön osuus ei ole laskenut alle 6 prosentin.

Vuoden 2009 alusta tuli voimaan useita seurakuntien yhdistymisiä. Seurakuntien lukumäärä oli 515 vuonna 2008 ja 466 vuoden 2009 alusta. Seurakunnan kieli määräytyy seurakunnassa edellisen kalenterivuoden lopussa läsnä olleiksi merkittyjen jäsenten kielellisen jaon perusteella. Selvyyden vuoksi päätösehdotuksessa on erikseen todettu seurakuntien yhdistymiset, jotka ovat toteutuneet 1.1.2009, ja näiden yhdistymisten jälkeen tällä hetkellä toimivat seurakunnat ja niiden kielisyys.

Päätösehdotus / Beslutsförslag:
Seurakuntien kielellinen jaotus on voimassa vuosina 2009 – 2013 hiippakunnittain seuraavasti:

LAPUAN HIIPPAKUNTA

1. Liitteessä mainitut seurakunnat, jotka kuuluvat Lapuan hiippakuntaan, ovat suomenkielisiä seurakuntia lukuun ottamatta Kaskisten seurakuntaa, joka on kaksikielinen seurakunta, jossa enemmistön kieli on suomi.
2. Liitteessä luetelluista vuoden 2008 seurakunnista ovat seuraavat seurakunnat yhdistyneet 1.1.2009:

Yhdistyneet seurakunnat: Lapuan hiippakuntaan yhdistymisen jälkeen 1.1.2009 kuuluva seurakunta
Alahärmä, Kauhava, Kortesjärvi, Ylihärmä: Kauhava
Nurmo, Seinäjoki, Ylistaro: Seinäjoki
Alajärvi, Lehtimäki: Alajärvi
Jyväskylän kaupunkiseurakunta, Jyväskylän maaseurakunta, Korpilahti: Jyväskylä
Jurva, Kurikka: Kurikka

Lapuan hiippakuntaan yhdistymisen jälkeen 1.1.2009 kuuluvat seurakunnat ovat suomenkielisiä seurakuntia.”

Muuramen seurakunnan kielellisen vähemmistön määrä on 8 henkeä.

Ehdotus: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee kirkkohallituksen päätöksen tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

71§. Kirkkohallituksen päätös kirkonkirjoista luovutettavien tietojen maksuista 1.6.2009

Esittely: Kirkkoherra

Kirkkohallitus on kirkkolain 16 luvun 2 a §:n (619/1998) nojalla määrännyt seuraavaa:

1 § Seurakunnan jäsenen tarvitsema todistus, johon merkitään häntä koskevia jäsentietojärjestelmän
tietoja ja joka annetaan siitä seurakunnasta, jonka jäsen hän on, on maksuton. Muista kuin 1 momentissa tarkoitetuista todistuksista seurakunnat ja seurakuntien keskusrekisterit perivät 4,50 euroa/asiakirja silloin, kun todistukselle on merkitty yhtä henkilöä, hänen puolisoaan ja
lapsiaan koskevia tietoja sekä 4,50 euroa jokaiselta tämän lisäksi todistukseen merkityltä
sukupolvelta.

2 § Sukututkimukseen annettavan todistuksen laatimisesta peritään maksua 33 euroa tunnilta.

3 § Tieteelliseen tutkimukseen annettavan todistuksen laatimisesta peritään maksua 18 euroa
tunnilta.

4 § Aikaan perustuva veloitus muodostuu alkavista 1/3 tunnin jaksoista.

5 § Seurakunnan tai keskusrekisterin hallussa olevien sukuselvitystoisteiden valokopioista peritään
maksua 4,50 euroa sivulta.

6 § Edellä mainittujen maksujen lisäksi ei peritä muita postimaksuja kuin mahdollinen
postiennakko. Kuitenkin ulkomaille lähetettävästä todistuksesta peritään lisäksi posti- ja
pankkipalvelumaksut.

Mikäli lasku lähetetään asiakkaan pyynnöstä eri osoitteeseen kuin asiakirja, peritään laskun
lähettämisestä 3 euroa.

Maksukehotuksesta veloitetaan 5 euroa.

Jos asiakirjoja toimitetaan myös faksina, peritään siitä lisäksi 8 euroa.

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009 ja sillä kumotaan kirkkohallituksen 18
päivänä syyskuuta 2001 antama päätös kirkonkirjoista luovutettavista tiedoista perittävistä
maksuista.

Ennen tämän päätöksen voimaantuloa tilatusta todistuksesta peritään maksu tilaushetkellä voimassa
olleen maksupäätöksen mukaisesti.

Tämän päätöksen 1 §:n 1 momentin säännöstä todistuksen maksuttomuudesta voidaan soveltaa
ennen tämän päätöksen voimaantuloa.

Virkaan valittaessa edellytettiin, että hoitaessaan sivutointa, hänen tulee hakea sivutoimilupa.

Ehdotus: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee kirkkohallituksen päätöksen tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:

72 §. Kirkon it-palveluiden organisointi ja alueellisen it-yhteistyöalueen palvelukeskuksen perustaminen

Kirkon uusi tietohallintostrategia sisältää yhtenä kehittämiskohteena kirkon tietohallinnon uudelleen organisoinnin mm. uuden jäsentietojärjestelmän käyttöönottoon liittyvänä toimenpiteenä. Uusi Kirjuri-jäsentieto-järjestelmä edellyttää mm. tietoliikenneyhteyksiltä, käytettäviltä laitteistoilta sekä tietoturvalta yhtenäistä teknistä tasoa. Tällä hetkellä seurakuntien järjestelmien taso sekä niiden ylläpitoon liittyvä osaaminen vaihtelee merkittävästi.

Organisoinnin toteuttamistavaksi on valittu sopimuspohjaisten it-yhteistyöalueiden muodostaminen. Eri puolilla maata on jo aikaisemmin toiminut menestyksellisesti lukuisia tämän kaltaisia yhteistyöhankkeita. Mm. Jyväskylän kaupunkiseurakunnalla ja maaseurakunnalla on ollut 90-luvulta saakka yhteinen tietohallintoyksikkö, jonka puitteissa on toteutettu asiantuntijoiden palkkaamisen lisäksi yhteisen tietoliikenneverkon toteuttaminen ja ylläpito sekä yhteisiä laite- ja ohjelmistohankintoja.

Lapuan hiippakunnan alueelle on kaavailtu kahta yhteistyöaluetta, joiden palvelukeskukset sijoittuisivat Jyväskylään ja Seinäjoelle, joissa seurakunnilla on jo tällä hetkellä ammattitaitoiset tietohallintoyksiköt. Keski-Suomen yhteistyöalueeseen tullee liittymään n. 20 seurakuntaa.

Kirkkohallitus avustaa yhteistyöalueiden perustamis- ja käynnistyskustannuksissa. Jatkossa kaikki yhteistyöalueen toiminnasta aiheutuvat kustannukset tulevat seurakuntien yhteisesti kustannettavaksi.

Jyväskylän seurakunnan nykyiset henkilöresurssit, 1+2 henkeä, eivät tule riittämään uuden palvelukeskuksen vaatimiin tehtäviin. Henkilöstön lisäystarpeesta aiheutuvat kustannukset sekä toiminnan laajentamisesta aiheutuvat lisäkustannukset kohdistuvat sopimusseurakuntiin.

Tällä hetkellä on ennen pääsiäistä ollut alueellista atk-palvelukeskusta koskeva
neuvottelu Jyväskylässä. Nyt alueen seurakunnat laativat asiaan liittyvän aiesopimuksen. Aiesopimus valmistellaan kesäkuun loppuun mennessä. Konkreettisen valmistelun aiesopimuksen osalta tekee hankkeen ohjausryhmä.

Aiesopimus ei vielä velvoita seurakuntaa liittymään alueelliseen atk-palvelukeskukseen eli se on sopimus kyseisen hankkeen suunnittelun käynnistämisestä jne. Myöhemmin tehdään liittymispäätökset. Muuramen seurakunnan on hyvä olla tässä hankkeessa mukana ja katsoa mihin se johtaa.

Mika Ilvesmäki on mukana hankkeen ohjausryhmässä.

Keskisiä asioita ovat hankkeen hinta ja palvelun laatu. Kirkkohallitus asettaa tiettyjä vaatimuksia siirryttäessä uuteen väestökirjanpitojärjestelmään. Ennen siirtymää atk-palvelukeskusten pitäisi olla valmiina. Muuramen seurakunnan kannattaa liittyä palvelukeskukseen, jos hinta-laatusuhde on kohdallaan. Sekä hinnan että laadun kohdalla on tällä hetkellä avoimena useita kysymyksiä.

Ehdotus: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee hankkeen etenemisen tiedoksi ja hyväksyy Mika Ilvesmäen edustajaksi ohjausryhmään.

Päätös: Merkittiin tiedoksi ja hyväksyttiin Mika Ilvesmäki edustajaksi ohjausryhmään.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

73 §. Kirkon palkkauudistuksen täytäntöönpanon toinen vaihe – harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan käyttöönotto

Esittely: Vs. talouspäällikkö

Kirkon työmarkkinalaitos on yleiskirjeessään A 6/2009 28.4.2009 ohjeistanut kirkon palkkauudistuksen täytäntöönpanon toisen vaiheen eli harkinnanvaraisen henkilökohtaisen palkanosan käyttöönottoa.

”Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KirVESTES) palkkausjärjestelmässä voidaan 1.9.2009 lukien ottaa käyttöön harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanosa. Edellytyksenä on, että seurakunnassa tai seurakuntayhtymässä on valmisteltu palkanosan käyttöönottoa Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen 2007-2009 allekirjoituspöytäkirjan 10 §:n edellyttämällä tavalla ja että palkanosan käyttöönottoon on myös talousarviossa varauduttu.

Harkinnanvarainen henkilökohtainen palkanosa on viranhaltijan tai työntekijän työsuorituksen
arviointiin perustuva kuukausittain maksettavan varsinaisen palkan osa. Sen myötä palkkausjärjestelmä on entistä kannustavampi. Seurakunnille ja seurakuntayhtymille tämän palkanosan käyttöönotto tullee kuitenkin olemaan yksi palkkausuudistuksen vaativimmista vaiheista. Harkinnanvaraista palkanosaa koskeviin määräyksiin on siksi seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä perusteltua alkaa perehtyä, vaikka KirVESTES ei velvoita tätä palkanosaa 1.9.2009 lukien eikä myöhemmin tämän 31.1.2010 päättyvän sopimuskauden aikana varsinaisesti vielä käyttöönottamaan.

Seurakuntien ja seurakuntayhtymien olisi muun muassa arvioitava, minkälaista ajattelu- ja toimintatapojen muutosta harkinnanvaraisen palkanosan käyttöönotto niiltä työnantajina edellyttää, jotta palkanosa toimisi kannustavasti. Harkinnanvarainen palkanosa otetaan samassa seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä käyttöön yhtäaikaisesti ja se on voimassa toistaiseksi, jollei seurakunnan tai seurakuntayhtymän koon tai muun erityisen syyn vuoksi ole tarkoituksenmukaista ottaa
palkanosaa käyttöön määräaikaisesti.

Harkinnanvaraista palkanosaa ei tulisi ottaa käyttöön ennen kuin tehtäväkohtainen palkanosa ja sen järjestelmän mukainen peruspalkka on saatu maksuun. Työntekijöiden edustajat ja koko henkilöstö on otettava asian käsittelyyn mahdollisimman varhain mukaan. Yhteistoiminnassa tapahtuvalla asiaan perehtymisellä voidaan lisätä avoimuutta ja vähentää mahdollisia uuteen palkanosaan kohdistuvia ennakkoluuloja ja pelkoja.

Kirkon pääsopijaosapuolet ovat täydentäneet harkinnanvaraista palkanosaa koskevia soveltamisohjeita, jotta erilaisissa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä voidaan vielä kuluvan sopimuskauden aikana perehtyä palkanosaan ja sen käyttöönottoon (liite). Ohjeissa ei ole toistettu KirVESTES:n harkinnanvaraista palkanosaa koskevia määräyksiä (35 ja 38 §) eikä aikaisempia soveltamisohjeita (KirVESTES, liite 1), joihin kehotetaan myös perehtymään.

Osapuolten tavoitteena on, että käyttöönottovalmisteluissa pidemmälle edenneiden seurakuntien ja seurakuntayhtyminen käytäntöjä voidaan dokumentoida niin, että niistä on hyötyä myös muille seurakunnille ja seurakuntayhtymille. Näitä seurakuntia ja seurakuntayhtymiä pyydetään sen vuoksi ottamaan yhteyttä Kirkon työmarkkinalaitoksen toimistoon.

Esitys: Vs. talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää, että Muuramen seurakunnassa ei siirrytä vielä tässä vaiheessa käyttämään palkkauudistuksen täytäntöönpanon toisen vaiheen eli harkinnanvaraista henkilökohtaista palkanosaa, vaan odotetaan suurempien seurakuntien / yhtymien kokemuksia ja mallikäytäntöjä asian käyttöönotosta.

Päätös: Hyväksyttiin.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:
 

74 §. Hautausmaan portit

Hautausmaanhoitaja Kyösti Seppälä on neuvotellut ja pyytänyt tarjouksen kahdesta portista hautausmaalle MetallistaR Oy:n kanssa. (Firman tarjous on liitteenä.)

Portit tulevat vanha pääkäytävän kohdalle jalankulkuportiksi kävelytieltä. Toinen portti tulee tunnustuksettoman alueen sisäänkäynniksi.

Porttien hankintaan on varattu talousarviossa 5000 €. Tarjous on 4950 € + alv eli kokonaishinta 6039 €.

Esitys: Vs. talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää hankkia ko portit hautausmaalle, että ne ehditään pystyttää alkukesästä paikoilleen.

Päätös: Hyväksyttiin.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:

75 §. Kirkon korjaussuunnitelma

Antti Oikari Rambol oy:stä ilmoittaa, että kirkon korjaushankkeen tämänhetkinen tilanne on seuraavanlainen:

1) Rambol Oy:ssä on piirretty katosta rakenteiden tasopiirustus ja muutama leikkaus. Nämä on piirretty hajanaisten lähtötietojen avulla. Kuvia tarkennetaan kun tutkitaan yläpohjia paikanpäällä tarkemmin.

2) Laboratoriosta tuli tulokset ulkoseinänäytteistä. Maalit ovat pääosin kalkkimaalia, kuten pitääkin. Näytteissä 1 ja 2, jotka edustanevat kirkon seiniä yleensä, on kalkkimaalin päällä joku mystinen kerros orgaanista ainetta. Laboratorion tutkija arvelee, että onko kyseessä ollut mahdollisesti joku töhrynsuoja-aine (eli siis graffitin).

Antti Oikari kävi 03. 03. 2009 kirkolla ja etsi lähtötietoja myös toimistosta. Sieltä saimme
vastaanottotarkastuspöytäkirjan, joka oli päivätty 18.10.1995. Tässä urakoitsija esitti lisälaskun lisäsivelykerroksista kalkkimaalauksen osalta.

Tällä hetkellä ei ole muistitietoa aineesta. Voi olla, että urakoitsija on tarjonnut kirkolle ns.
säänkestävää ulkopinnoitusta, koska kalkkimaalihan on läpäisevä. Ja nyt tuo aine ei olekaan yhteensopiva alkuperäisten oikeiden pinnoitusten kanssa. Olisi hyvä jos saataisi tuon aineen kauppanimi jostain selville. Joka tapauksessa näyttää siltä, että tuo aine on poistettava seinästä. Paras poistomenetelmä täytyy etsiä kokeilemalla.

On selvitettävä millä alueella tuota ainetta on. Pelkona on, että ainetta on kauttaaltaan.

Seininistä tulisi tehdä kuntotutkimus. Tällä varmistetaan, laastin lujuus ja kiinnitys alustaansa. Selvitys tulee tehdä joka seinältä. Tämä tutkimus ei ole sisältynyt hinta-arvioomme.

3) Lämpökuvaus tehty, selviä vuotokohtia esiintyy. Marko Jokipii ja Mikko Ollikainen tutkivat
yläpohjan tarkemmin.

5) Edellä mainittujen selvitysten perusteella teemme toimenpide-ehdotukset mielestämme järkevistä korjauksista. Samaten annamme likimääräisen hinta-arvion, mitä mikin toimenpide kutakuinkin maksaisi.

6) Kun tilaaja on tehnyt päätöksen, miten edetään, teemme tarvittavat jatkosuunnitelmat.

Esitys: Vs. talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää, että Muuramen seurakunta merkitsee Antti Oikarin selvityksen tiedoksi ja odottaa edellä mainittujen selvitysten perusteella tehtyjä toimenpide-ehdotuksia järkevistä korjauksista.

Samalla Muuramen seurakunta pyytää Rambol Oy:ltä tarjousta seinien kuntotutkimuksesta. Tällä varmistetaan, laastin lujuus ja kiinnitys alustaansa. Selvitys tulee tehdä joka seinältä. Tutkimus ei ole sisältynyt Rambol Oy:n hinta-arvioon.

Päätös: Merkittiin tiedoksi ja pyydetään tarjous seinien kuntotutkimuksesta kolmelta yritykseltä.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:
 

76 §. Päivi Kärkkäisen irtisanoutuminen diakonin virasta

Päivi Kärkkäinen on jättänyt irtisanomisilmoituksen Muuramen seurakunnan diakonian virasta 9.5.2009. Virkasäännön mukaan irtisanomisaika on yksi kuukausi. (Virkasääntö 3 luku 15 § 3 mom). Irtisanomisajan alkamispäiväksi on sovittu 18. 5. 2009. Irtisanominen astuu voimaan 26. 6. 2009, kun hänen lomansa päättyy.

Päivi Kärkkäisen lomaoikeus 20 ap edelliseltä lomanmääräytymiskaudelta ja seitsemn lomapäivää tältä lomanmääräytymiskaudelta. Päivi Kärkkäinen jää lomalle 18. 5. alkaen. Päivi Kärkkäisen loma päättyy 25. 6. 2009.

Esitys: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto myöntää diakoni, TM Päivi Kärkkäiselle eron Muramen seurakunnan diakonian virasta.

Päätös: Myönnetään.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:
 

77 §. Muuramen seurakunnan diakonian viran auki julistaminen

Muuramen seurakunnassa on avoinna diakonian virka.

Seurakunnan diakoniatiimissä on kaksi diakoniatyöntekijää ja diakoniapappi. Tehtäviin kuuluu mielenterveys-, päihde- ja perhetyöhön sekä erilaisten ryhmien ohjausta. Diakoniatyöntekijöiden kesken on sovittu aluejako.

Toivomme uudelta työntekijältä laaja-alaista diakonian osaamista, oma-aloitteellisuutta ja yhteistyötaitoja. Hyvät viestintä- ja verkostoitumistaidot ovat eduksi.

Kelpoisuusvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä diakonian virkatutkinto. Viran palkkaus on vaativuusryhmässä 502. Virka täytetään sopimuksen mukaan. Koeaika on 4 kuukautta. Virkaan valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan sekä rikosrekisterilain 6§:n 2 mom. mukainen rikostaustaote.

Seurakuntaneuvostolle osoitetut hakemukset lähetetään 15.6.2009 mennessä osoitteeseen:
Muuramen seurakunta, Jaakkolantie 2, 40950 Muurame. Kuoreen merkintä: Diakonian virka.

Tiedustelut ja yhteydenotot

Ennen kirkkoneuvoston kokousta diakoniapappi antaa tarkemman kuvauksen viran työtehtävistä.

Esitys: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto panee Kotimaa-lehteen ja kirkon hakupalvelimelle sekä työvoimatoimiston sivulle viran hakuun.

Päätös: Hyväksyttiin.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:
 

78 §. Muuramen seurakunnan diakonian viran hakijoiden haastattelijoiden valinta

Virkaan valittavat on hyvä haastatella ennen valintapäätöksen tekemistä.

Työntekijöiden edustajina haastatteluryhmässä ovat lähiesimies eli diakoniapappi ja kirkkoherra.

Päätösesityksen haastatteluun kutsutuista ja virkaan valittavasta valmistelevat kirkkoherra ja diakoniatyöstä vastaava pappi.

Esitys: Kirkkoherra esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto valitsee kolme luottamushenkilöiden edustajaa haastattelemaan viran hakijoita.

Päätös: Valittiin Anna-Kaisa Ahlbom, Tommi Lahtinen ja Taina Usenius.

Tiedoksi / toimenpiteet:

Muutoksenhaku:

79 §. Metsästysvuokrasopimus Uusi-Niittysen palstalla Korpilahdella

Kn 2009 § 40 päätti seuraavaa:

”Kl 10 Luku 1 § määrää kirkkoneuvoston tehtävistä. Kirkkoneuvoston tulee valvoa seurakunnan
etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan neuvosto vastaa muista vuokra- ja käyttösopimuksista. 10 §.

Anssi Ikonen Korpilahden Erämiehet ry:stä esittää, että koska Erämiehet ry:n metsästysvuokrasopimuksemme koskien pienriistan metsästystä, on päättymässä 30.8.2009 Uusi-Niittysen palstalla Korpilahdella vuokrasopimuksen jatkamista. Tilan rekisteritunnus on 6:161 ja pinta-ala noin 30ha.

Anomme sopimukselle jatkoa ja näin tukemaan jo vuodesta 1956 entisen Korpilahden kuntalaisille tarkoitetun ”maattomien metsästäjien” metsästysseuran toimintaa.

Liitteenä vedos vuokrasopimuksesta perustuen aikaisempaan sopimukseen. Sopimus voidaan tehdä myös toistaiseksi (kohta 2), jolloin se on irtisanottavissa milloin tahansa ja irtisanomisaika on määritelty metsästyslaissa. Luonnollisesti myös määräaikainen sopimus on tehtävissä, kuten edellinen vuokrajakso.

Samasta tilasta on jättänyt myös vuokrahakemuksen Oittilan Hirvimiehet ry. Vuokravastineena he tarjoavat mahdollisuutta käyttää Hirvirannan kokoontumistilaa.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto tekee metsästysvuokra-sopimuksen kymmeneksi vuodeksi 30. 08. 2009 alkaen ja päättyen 30.08.2019 Oittilan Hirvimiehet ry:n kanssa.

Samoilla ehdoilla tehdään metsästysvuokrasopimus Vihtalahden Hirvimiehille Vihtakankaan palstalla.

Perusteluna on, että seurakunnan kannalta tärkeää on pitää huolta alueen hirvikannan hoidosta, sillä seurakunnalla on alueella runsaasti nuorta puustoa sisältäviä metsäpalstoja.

Päätös: Esitys hyväksyttiin.”

Päätöksestä on tehty oikaisuvaatimus. Oittilan Hirvimiehet ry:n eivät ole vuokraamassa aluetta ja Korpilahden Erämiehet ry on edelleen halukas vuokraamaan alueen pienriistan metsästykseen.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto tekee metsästysvuokra-sopimuksen kymmeneksi vuodeksi 30. 08. 2009 alkaen ja päättyen 30.08.2019 Korpilahden Erämiehet ry:n kanssa.
Päätös: Hyväksyttiin.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

80 §. Kirkkoherran työnohjaus

Työnohjaus on yksi keino ylläpitää työssä jaksamista. Kirkkoherra on hakeutunut Risto Puution Jyväskylässä pitämään esimiesten työnohjausryhmään. Risto Puutio on Jyväskylän yliopiston PsL, MSc (Systemic Leadership & Organization Studies) ja tällä hetkellä Kirkon koulutuskeskuksen toinen konsulttikouluttaja.

Ryhmässä on mukana neljä muuta työnohjattavaa. Työnohjaus on normaali keino työssä jaksamisen tukemisessa, että pysyy aikuisena ja ei sano ääneen sitä, mitä ensimmäisenä ajattelee.

Vaihtoehdot kirkon työnohjaajapuolella ovat tällä suhteellisen pitkän matkan päässä, eikä ole järkevää ajan käytön ja kustannusten vuoksi lähteä kauas työohjaukseen, kun läheltäkin löytyy riittävän hyvää ohjausta.

Työnohjauksen lähestymisote on systeeminen. Ryhmä kokoontuu kerran kuukaudessa ja yhden kerran kertamaksu on 80 €. Kulujen lisäksi työnohjaukseen kulkemiseen tulee kilometrikorvaukset. Koko vuonna on kahdeksan työnohjauskertaa.

Systeeminen lähestymistapa on ammatillinen työote, jossa pyrkimyksenä on ymmärtää ja hoitaa systeemin häiriöitä ja ongelmia tarkastelemalla systeemin sisäistä vuorovaikutusjärjestelmää. Tavoitteena on löytää ymmärrystä omalle ja / tai toiselle yhteisön jäsenen käyttäytymiselle ja hakea muutosta vuorovaikutustilanteeseen yhteisön sisäistä hyvinvointia edistävästi. Systeeminen lähestymistapa soveltuu erilaisten syteemien vaikeiden tilanteiden pohtimiseen.

Kirkkoherralla ei ole tällä hetkellä menossa omaa työnohjausta.

Kirkkoherralla on ollut jonkin laajuisia sivutoimilupia vuodesta 1988 lähtien. Olen tehnyt sivutoimia muutaman vuoden toiminimellä. Tällä hetkellä kirkkoherra ei aio hakea sivutoimilupaa, koska hänellä loppuu nyt keväällä Kj 6 luvun 5 § tarkoittamat työtehtävät.

Sivutoimena ei pidetä satunnaista tehtävää ja sellaisiakaan ei ole nyt menossa. Haen sivutointa sitten, kun sellainen on taas ajankohtainen. Sivutoimet myöntää tuomiokapituli.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että hyväksyy kirkkoherran työnohjauksen.

Päätös: Hyväksyttiin. Huomautettiin että esitykset pitää tuoda hyvissä ajoin kirkkoneuvos-
tolle tiedoksi.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

81 §. Tiedoksi

Kirkkoherran päätösluettelo 21 / 2009. Anna Maria Silajnderin Työajan lyhennyksen väliaikainen
keskeytys heinäkuussa 01.- 31.07.2009
Kirkkoherran päätösluettelo 22 / 2009. Lomalista.
Kirkkoherran päätösluettelo 23 / 2009. Loma Pirjo Lumijärvelle 20. 04. – 23. 04. – 09 yht 4 ap.
Kirkkoherran päätösluettelo 24 / 2009 palkallinen vapaa Susanna Liikolalle 12. – 15. 3. 2009
Aslak-kuntoutusjaksolle Peurunkaan.
Kirkkoherran päätösluettelo 25 / 2009 palkalliset vapaat Susanna Liikolalle 14. – 19. 04. 2009 ja
Pirjo Lumijärvi 17. – 24. 4. 2009.
Kirkkoherran päätösluettelo 26 / 2009 korjaus lomalistaan Marjo Kaipiaisen ja Hannele Rädyn
osalta.
Kirkkoherran päätösluettelo 27 / 2009. Sari Solismaan työvapaa 22. – 24. 04. 2009.
Kirkkoherran päätösluettelo 28 / 2009. Hanna Utriaisen työvapaa 04. – 08. 05. 2009.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että päätökset merkitään tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.
 

82 §. Muut asiat.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että käsitellään mahdolliset muut asiat.

Rajalan Korttelikoulun päiväkerhotila vuokrasopimuksen irtisanomisaika vuosi päättyen 31.5.

Olavi Rantalainen on halukas antamaan viestintäkoulutusta.

83 §. Kokouksen päätös.

Varapuheenjohtaja päätti kokouksen 17.35. Seuraava kokous pidetään 25.6. klo 16.00 hautaus-
maan kappelissa.