Kirkkoneuvosto 16.3.2009

Aika 31. 3.2009 klo 16.00- 17.27
Paikka Pappila, Jaakkolantie 2

Osallistujat Simo Lampela, puheenjohtaja
Taina Usenius, varapuheenjohtaja, poissa
Anna-Kaisa Ahlbom
Tommi Lahtinen
Maija-Liisa Mannisenmäki
Ulla Perämäki
Olavi Roivainen
Matti Salmela
Minna Seppänen
Ritva Pietikäinen, varajäsen
Pekka Mennala, varajäsen

Muut osallistujat
Hannu Sääksvuori, kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Tarmo Kemppainen, kirkkovaltuuston varapuheenjohtaja
Minna Tirronen, vs. talouspäällikkö
Kutsuttuna talouspäällikkö Seija Laitinen §36

Asiat §§ 32 - 50 sekä valitusosoitus.

Allekirjoitus

Simo Lampela
Puheenjohtaja

Minna Tirronen
Sihteeri

 Pöytäkirjan
tarkastus Muuramessa 2. 4. 2009

Ulla Perämäki Olavi Roivainen

Pöytäkirjan on nähtävillä: Ilmoitus pöytäkirjan nähtävillä olosta on ollut seurakunnan ilmoitustaululla 2.4.-15.4.2009

Simo Lampela
puheenjohtaja

32 §. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Kl 7 luku 4 § 1. mom. ”Seurakunnan toimielin on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on saapuvilla.”

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous todetaan laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

Tämän kokouksen kutsu/esityslista on lähetetty kirkkoneuvoston jäsenille ja kirkkovaltuuston puheenjohtajille 24.3.2009.

Päätös: Todettiin.


33 §. Työjärjestyksen hyväksyminen.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Hyväksyttiin.

34 §. Pöytäkirjan tarkastajat.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Vuorolistan mukaan vuorossa ovat Ulla Perämäki ja Olavi Roivainen.

Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Ulla Perämäki ja Olavi Roivainen.

35 §. Edellisen kokouksen pöytäkirja

Edellisen kokouksen pöytäkirja käytiin läpi kokouksessa.

Ehdotus: Puheenjohtaja esittää, että kokous hyväksyy pöytäkirjan.

Päätös: Hyväksyttiin.

36 §. Seurakunnan ja hautainhoitorahaston tilinpäätös 2008

Esittely: Vs.talouspäällikkö

Muuramen seurakunnan tilinpäätös on laadittu Kirkkohallituksen ohjeiden mukaisesti. Kirkkohallitus ohjeisti tilinpäätöksen laadintaa kirjanpitolain muutosten myötä, uusi ohjeistus tuli voimaan 1.1.2007. Ohjeistus sisälsi mm joitain tilikartta muutoksia sekä toteumaraporttien, tuloslaskelma ja taseen muotoon tulleita muutoksia.

Vuoden 2008 tilinpäätöksestä on laadittu tasekirja, joka sisältää toimintakertomuksen, tilinpäätöslaskelmat, tilinpäätöksen liitetiedot, kirjanpitokirjoja ja tositteita koskevat luettelot ja selvitykset. Tasekirjaan kuuluu myös kirkkoneuvoston jäsenten ja talouspäällikön allekirjoitukset sekä tilintarkastajien merkinnät. Seurakunnan tasekirja sisältää myös hautainhoitorahaston tilinpäätöksen sekä liitetiedot. Erillisenä kirjana esitellään muut tilinpäätösasiakirjat, jotka sisältävät toteuman työaloittain, tase-erittelyt, tilikartan, kustannuspaikkaluettelon sekä selvityksen kustannusten kohdentamisesta. Tilinpäätös sisältää myös koulutussuunnitelman toteuman. Muut tilinpäätösasiakirjat yhteenveto ovat nähtävänä kokouksessa.

Seurakunnan verotulot kasvoivat edellisvuodesta 6,44 %. Tuloverojen osalta nousu oli 7,22 %, kun taas yhteisöverotulot laskivat 1,4 %. Yhteisöveron osuus koko verotulokertymästä on 8,4 prosenttia Seurakunnan tuloveroprosentti on ollut usean vuoden ajan 1,5.

Seurakunnan tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 137.059,40 €. Tilikauden ylijäämä muodostuu pääasiassa arvioitua suuremmista verotuloista ja korkotuotoista. Taseen loppusumma on 2.714.496,21 euroa.

Kulupuolella suurin ylitys aiheutui lämmöstä ja sähköstä. Palkoissa on vähän ylitystä, mutta tämä johtuu äitiyslomalla olijoiden lomapalkkavarauksista. Näitä varauksia ei ole budjetoitu.

Työmuodoille budjetoidut kulut toteutuivat hyvin.

Hautainhoitorahaston tulos on alijäämäinen 251,07 euroa. Sopimushautoja oli hoidossa yhteensä 270 kpl ja yhden haudan hoidon maksaa noin 54,58 euroa.

Esitys tasekirjaksi, koulutussuunnitelman toteuma ja toteuma työmuodoittain on lähetetty esityslistan liitteenä kirkkoneuvoston jäsenille.

Ehdotus: Talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto tutustuu ehdotukseen tasekirjaksi sekä tekee esityksen tilikauden tuloksen käsittelystä ja lähettää tilinpäätöksen tilintarkastajille ja tilintarkastuksen jälkeen kirkkovaltuuston käsittelyyn.

Päätös: Vuoden 2008 ylijäämä 137.059,40 €. siirretään edellisten vuosien ylijäämä- / alijäämätilille. Tilinpäätös lähetetään tilintarkastajille ja tilintarkastuksen jälkeen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet: Tilintarkastajille ja kirkkovaltuustoon

37 §. Palkkausmääritykset 1.3.2009

Esittely: Talouspäällikkö

KirVESTES:n allekirjoituspöytäkirjan 8 §:ssä on sovittu, että 1.10.2007 voimaan tulleessa palkkausjärjestelmässä peruspalkkoja tarkistetaan paikallisesti 1.3.2009 lukien 0,6 %:n palkkausjärjestelmäerällä. Palkkausjärjestelmäerään perustuva palkantarkistus toteutetaan kaikissa seurakunnissa.

Kirkon työmarkkinalaitos on lisäksi neuvotellut sopijaosapuolten kanssa siitä, miten jo päätettyjen järjestelmän mukaisten peruspalkkojen (JMP) kiinnikurominen kokonaisuutena tulisi järjestää sopimuskauden aikana. Asiasta 23.2.2009 allekirjoitettu sopimus on tämän yleiskirjeen liitteenä. Liitteenä olevan sopimuksen mukaista menettelyä voidaan käyttää niissä seurakunnissa, joissa 1.3.2009 jaettavana olevalla palkkausjärjestelmäerällä ei saavuteta seurakunnan jo aiemmin päättämiä järjestelmän mukaisia peruspalkkoja (JMP). Palkkausjärjestelmäerän kohdentamista sekä allekirjoitetun sopimuksen sisältöä selostetaan jäljempänä kohdassa 1.2.–1.5. Kohdassa 1.6. muistutetaan vuosisidonnaisen palkanosan maksamisesta tarkistetun peruspalkan mukaisena.

23.2.2009 allekirjoitettu sopimus ”Seurakunnan viranomaisen päättämien täysimääräisten peruspalkkojen kiinnikurominen”

Kirkon alan palkkausuudistuksessa sovittiin siitä, että ns. järjestelmän mukaisia peruspalkkoja
kohti edetään asteittain ja Kirkon yleisellä virka- ja työehtosopimuksella (Kir-
VESTES 2007-2009) siihen osoitettujen varojen puitteissa. Lähimpänä tavoitteena oli
vahvistetun vaativuusryhmän vähimmäispalkan saavuttaminen. Tähän tarkoitukseen voitiin
käyttää 1.5.2007 lukien enintään 40 euron suuruinen tarkistus ja 1.3.2008 lukien
enintään 50 euron suuruinen tarkistus. Lisäksi sopimuksella varattiin ns. palkkausjärjestelmäeriä
tehtäväkohtaisen palkan tarkistamiseen siten, että seurakuntien käytettävissä oli
seurakunnan palkkasummasta laskettava 0,8 % suuruinen erä 1.3.2008 lukien ja 0,6 %:n
suuruinen erä 1.3.2009 lukien.

Asteittaisen etenemisen tavoitteena on ollut palkkausuudistuksen seurakuntataloudelle
aiheuttaman kustannuspaineen hallinta. Seurakuntien taloustilanteen nopea heikentyminen
ja näköpiirissä olevan taloudellisen kehityksen vakavat ongelmat korostavat kustannuspaineen
hillitsemisen tärkeyttä. Palkkausuudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta
olisi toisaalta hyvä, että uuden järjestelmän mukaiset ja seurakunnissa päätetyt tehtävän
vaativuuden mukaiset palkat kohtuullisessa ajassa tulisivat täysimääräisinä voimaan,
jolloin voidaan katsoa siirtymäajan päättyneen ja uudistuksen tulleen siltä osin
valmiiksi.

Käytettävissä olevat tilastoselvitykset osoittavat, että useissa seurakunnissa seurakuntien
päätösten mukainen peruspalkkojen taso on jo saavutettu. Niissä seurakunnissa, joissa
järjestelmän mukaista peruspalkkaa ei ole vielä kaikkien työntekijöiden osalta voitu saavuttaa,
tähän tarkoitukseen on ensisijaisesti käytettävissä 1.3.2009 lähtien oleva 0,6 %:n
suuruinen palkkausjärjestelmäerä. Tämän erän tultua käytetyksi kurottavaa jää kuitenkin
useissa tapauksissa kuluvan sopimuskauden jälkeiselle ajalle. Myöhempiä tarkistuseriä
tullaan osoittamaan seuraavissa sopimusratkaisuissa nykyisen 31.1.2010 jatkuvan sopimuskauden
päätyttyä, jotta järjestelmän mukaiset seurakuntien päättämät peruspalkat
voidaan saada voimaan.

Kirkon alan pääsopijaosapuolet ovat seuranneet palkkausuudistuksen toteutumista ja
neuvotelleet sen edistämisestä. Osapuolet ovat todenneet, että seurakunnilla voi olla valmiutta
ja halukkuutta panna järjsetelmän mukaiset peruspalkat maksuun täysimääräisinä
KirVESTES:llä sovittua nopeammin. Edellä todettuun viitaten pääsopijaosapuolet ovat
yksimielisiä siitä, että seurakunnat voivat niin halutessaan voimassa olevasta KirVESTES:
stä poiketen toteuttaa jo tekemiensä päätösten mukaiset palkkausratkaisut kulumassa
olevan sopimuskauden aikana alla sanotulla tavalla:

1. Kirkon keskushallinnon, hiippakuntahallinnon sekä seurakunnan tai seurakuntayhtymän toimivaltainen viranomainen (jäljempänä seurakunta) voi päättää maksaa täysimääräisenä sellaiset viranhaltijoiden ja työntekijöiden jo päätetyt palkkausjärjestelmän mukaiset peruspalkat, joita KirVESTES:n mukaisten tarkistuserien puitteissa ei ole vielä voitu panna kokonaan täytäntöön.

2. Järjestelmän mukaisen peruspalkan kiinni kuromiseen on käytettävä 1.3.2009
käytettäväksi KirVESTES:llä 2007-2009 sovittu 0,6 %:n suuruinen palkkausjärjestelmäerä.
Jos 0,6 % :n palkkausjärjestelmäerä ei riitä päätettyjen järjestelmänmukaisen peruspalkan kiinni kuromiseen, seurakunta voi toteuttaa jäljelle jäävän palkkojen kiinni kuromisen kahdessa erässä siten, että puolet kurottavasta osasta maksetaan 1.3.2009 alkaen ja puolet 1.12.2009 alkaen. Jos kurottava erä on enintään 50 euron suuruinen, seurakunta voi päättää toteuttaa kiinni kuromisen yhdellä kertaa.

3. Kiinni kurominen 0,6 % ylittävällä erällä riippuu seurakunnan harkinnasta eikä
sillä ole velvollisuutta käyttää varoja tähän tarkoitukseen yli 0,6 %:n palkkausjärjestelmäerän.

Peruspalkan määritys

Järjestelmän mukaisen peruspalkan määrittely: ” Työntekijälle määriteltävällä järjestelmän mukaisella peruspalkalla tarkoitetaan sitä peruspalkkaa, jota hänelle KirVESTES 32 §:n mukaisesti maksettaisiin, ellei kirkon uuden palkkausjärjestelmän täytäntöönpanoa olisi kirkon pääsopijaosapuolten välisellä 1.10.2007 voimaan tulleella virka- ja työehtosopimuksella porrastettu palkkausjärjestelmäerien suuruuden ja niiden käyttöajankohtien avulla. Järjestelmän mukainen peruspalkka on vähintään sen vaativuusryhmän vähimmäispalkan suuruinen, mihin tehtävä on sijoiteltu. Vähimmäispalkkaa suurempi sen on oltava silloin, kun tehtävässä on piirteitä ylemmästä vaativuusryhmästä ja sen kriteereistä tai kun tehtävä todetaan vaativuuskriteereiden perusteella muita saman vaativuusryhmään sijoiteltuja tehtäviä vaativammaksi tai kun on olemassa tehtävään liittyvä erityinen peruste.”

1.2. Palkkausjärjestelmäerä 1.3.2009

Palkkausjärjestelmän piirissä olevia peruspalkkoja tarkistetaan palkkausjärjestelmäerää koskevan allekirjoituspöytäkirjan 8 §:n perusteella 0,6 %:lla palkkasummasta. Palkantarkistukset tulevat voimaan 1.3.2009 lukien. Ne maksetaan viimeistään huhtikuun 2009 aikana.

Palkkausjärjestelmäerä on nimensä mukaisesti tarkoitettu erityisesti niiden peruspalkkojen
tarkistamiseen, joissa tarkistamisen tarve on palkkausjärjestelmän toteuttamisen kannalta perustelluinta. Palkkausjärjestelmäerää ei ole tarkoitettu kaikille palkansaajille toteutettavaksi yleiseksi korotukseksi, vaan se tulee täytäntöönpanoneuvottelumenettelyä noudattaen suunnata niihin peruspalkkoihin, joissa tarkistamisen tarve on kiireellisin. Tämän mukaisesti palkantarkistukset kohdistetaan erityisesti niihin peruspalkkoihin, jotka ovat edelleen vaativuusryhmän vähimmäispalkkaa pienempiä tai jotka asianomaisen vaativuusryhmän sisällä eivät ole vielä saavuttaneet seurakunnassa järjestelmän mukaiselle peruspalkalle (JMP) vahvistettua tasoa (kiinnikurominen). Palkkausjärjestelmäerän käyttäminen näihin tarkistuksiin on ensisijaista.
Toissijaisesti, jos kiinnikurottavaa ei ole tai jos kiinnikuromisten jälkeen palkkausjärjestelmäerästä
on varoja vielä jäljellä, varat käytetään sellaisiin peruspalkkojen (JMP) tarkistuksiin, jotka on todettu JMP:n vahvistamisen yhteydessä tai sen jälkeen perustelluksi tehtävän sisällöstä käsin. JMP:n tarkistamisen perusteena voi olla esim. se, että tehtävässä on piirteitä ylemmästä vaativuusryhmästä kuin mikä tehtävälle on vahvistettu.

Muuramen seurakunnassa määriteltiin syksyllä 1.10.2007 vaativuusryhmät palkkausjärjestelmän piirissä oleville henkilöille. Vaativuusryhmän ylittävien osien määritys jätettiin toteutettavaksi 1.3.2008 palkantarkistusten yhteydessä.

Seurakunnan viimeiset täytäntöönpanoneuvottelut käytiin 24.3.2008. Neuvottelussa käytiin läpi umpeen kurominen ja palkkausjärjestelmäerän käyttö. Kolmen henkilön osalta käsiteltiin esimieslisän maksamista. Palkkausjärjestelmäerää voidaan käyttää 0,6 % marraskuun 2008 peruspalkoista muodostetusta palkkasummasta. Neuvottelusta on laadittu muistio.

Palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvista henkilöistä esitykset peruspalkoiksi 1.3.2009 (liite 1) sekä palkkausjärjestelmäerän käyttöesitys henkilöittäin (liite 2) jaetaan kokouksessa.

Luettelot ovat salassa pidettävää tietoa (Henkilötietolaki 1 luku 3 §).

Ehdotus: Vs.talouspäällikkö esittelee ja esittää, että kirkkoneuvosto vahvistaa esityksen mukaisesti palkkausjärjestelmän piiriin kuuluvien henkilöiden peruspalkat ja palkkausjärjestelmäerän käytön 1.3.2009 alkaen.

Päätös: Vahvistettiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

38 §. Metsänhoitosopimuksen päivitys

Muuramen seurakunnalla on Päijänteen Metsänhoitoyhdistyksen kanssa metsänhoitosopimus, joka kilpailutettiin 2006. Tässä metsänhoitosopimuksessa on hoidettu metsiä seurakunnan voimassa olevan metsänhoitosuunnitelman pohjalta. Tässä vaiheessa olisi hyvä kilpailuttaa Muuramen seurakunnan metsien hoito. Seurakunnalla on metsää 324, 7 ha.

Ehdotus: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto päättää kilpailuttaa seurakunnan metsienhoidon. Kilpailuttamisessa käytetään Hilmaa hyväksi tarjoajien hankinnassa.

Päätös: Konsultoidaan tarjousten pyytämisessä ja sisällössä Keski-Suomen Metsäkeskuksen Petri Kilpistä. Sen jälkeen pyydetään tarjouksia metsän hoidosta. Tarjoukset tuodaan kirkkoneuvoston hyväksyttäväksi.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

39 §. SLS: n vuosikokouksen edustaja

Suomen Lähetysseura pyytää vuosittain jäsenseurakuntia ja –järjestöjä lähettämään kaksi edustajaa vuosikokoukseen. Kuluvana vuonna vuosikokous järjestetään Tampereella ja kuluva vuosi on seuran 150 vuotis-juhlavuosi.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto lähettää kokoukseen seurakunnan edustajana kirkkoherran ja lähetyssihteerin.

Päätös: Ehdotus hyväksyttiin.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

40 §. Metsästysvuokrasopimus Uusi-Niittysen palstalla Korpilahdella

Kl 10 Luku 1 § määrää kirkkoneuvoston tehtävistä. Kirkkoneuvoston tulee valvoa seurakunnan
etua, edustaa seurakuntaa sekä tehdä sen puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet.
Kirkkoneuvoston ohjesäännön mukaan neuvosto vastaa muista vuokra- ja käyttösopimuksista. 10 §.

Anssi Ikonen Korpilahden Erämiehet ry:stä esittää, että koska Erämiehet ry:n metsästysvuokrasopimuksemme koskien pienriistan metsästystä, on päättymässä 30.8.2009 Uusi-Niittysen palstalla Korpilahdella vuokrasopimuksen jatkamista. Tilan rekisteritunnus on 6:161 ja pinta-ala noin 30ha.

Anomme sopimukselle jatkoa ja näin tukemaan jo vuodesta 1956 entisen Korpilahden kuntalaisille tarkoitetun ”maattomien metsästäjien” metsästysseuran toimintaa.

Liitteenä vedos vuokrasopimuksesta perustuen aikaisempaan sopimukseen. Sopimus voidaan tehdä myös toistaiseksi (kohta 2), jolloin se on irtisanottavissa milloin tahansa ja irtisanomisaika on määritelty metsästyslaissa. Luonnollisesti myös määräaikainen sopimus on tehtävissä, kuten edellinen vuokrajakso.

Samasta tilasta on jättänyt myös vuokrahakemuksen Oittilan Hirvimiehet ry. Vuokravastineena he tarjoavat mahdollisuutta käyttää Hirvirannan kokoontumistilaa.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto tekee metsästysvuokra-sopimuksen kymmeneksi vuodeksi 30. 08. 2009 alkaen ja päättyen 30.08.2019 Oittilan Hirvimiehet ry:n kanssa.

Samoilla ehdoilla tehdään metsästysvuokrasopimus Vihtalahden Hirvimiehille Vihtakankaan palstalla.

Perusteluna on, että seurakunnan kannalta tärkeää on pitää huolta alueen hirvikannan hoidosta, sillä seurakunnalla on alueella runsaasti nuorta puustoa sisältäviä metsäpalstoja.

Päätös: Esitys hyväksyttiin.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

41 §. Muuramen kirkon urkujen huolto

Tämän vuoden 2009 budjettiin on hyväksytty kirkon urkujen suurempi huolto alla olevan tarjouksen vaihtoehto (b) mukaisesti. Kyse on normaalia vuosihuoltoa mittavammasta summasta ja pykälien mukaan se tulisi mahdollisesti kilpailuttaa.

Seurakunnalla on huoltosopimus Sotkamon Urkutehtaan kanssa ja säännöllinen urkujen viritys ja muu huolto on sujunut Hannu Junttilan toimesta kiitettävästi. Keskustelussa Junttilan kanssa mietittiin kirkon urkujen korjausta ja yhtenä ajatuksena oli myös paluu urkujen alkuperäiseen asuun. Urkujen dispositiota eli äänikertoja on muutettu remontin yhteydessä joskus 60-luvulla(?). Luovuimme kuitenkin edellä olevasta ajatuksesta, koska alkuperäinen sointi ei välttämättä ole parempi nykyisenkään verrattuna. Hannu Junttila ehdotti korjauksia, jotka näkyvät oheisessa tarjouksessa mittavampana ja suppeampana toteutuksena. Molemmissa on mm. kielipillirivistön (oboe) koko uusiminen sekä muuta huoltoa ja vikojen korjaamista.

”Tarjous kirkon urkujen peruskorjauksesta:

Kiitämme tarjouspyynnöstänne ja tarjoamme Muuramen kirkon urkujen peruskorjausta suunnitelman mukaan seuraavasti:
Korjaustyön lähtökohta
Kangasalan Urkutehdas rakensi Muuramen kirkon urut vuonna 1944. Myöhemmin urkuihin on tehty vuonna 1968 joitakin äänikertamuutoksia. Mielestämme päästäisiin parhaimpaan lopputulokseen, mikäli urut pystyttäisiin palauttamaan alkuperäisen disposition mukaiseen asuun. Urkujen soinnillisena tavoitteena on palauttaa niiden alkuperäinen leveähkö sointi. Mikäli muutettuja äänikertoja ei palauteta, niin äänitysmuutoksilla pyritään joko voimistamaan tai pehmentämään muutamien äänikertojen sointia nykyisestä.

Esitämmekin peruskorjauksen lähtökohdaksi seuraavaa suunnitelmaa:

Vaihtoehto 1

Soinnin ja pillistöjen palauttaminen alkuperäiseen asuun
Urkujen pillistö ja dispositio palautetaan täysin alkuperäiseen asuun.
Uudet äänikerrat äänitetään urkujen kokonaissointiin sopiviksi.
Korjataan vanhojen äänikertojen äänitysviat, sekä tasoitetaan äänitystä tarpeen mukaan.
Seuraavat pillit uusitaan ja sijoitetaan oikeille paikoilleen.

I sormio
Bordun 16’ 12 alinta pilliä uusitaan.
Flöte 8’ kokonaan uusi äänikerta.
Palautetaan nykyisen II sormion Gemshorn 4’ I sormiolle.
Quarte 4’ 12 alinta pilliä uusitaan.
Lisätään lähes kaikkiin äänikertoihin puuttuvat superoktaavien pillit.
II sormio
Palautetaan nykyisen I sormion Oktave 4’ II sormiolle ja tehdään siitä Principal 4’.
Palautetaan nykyisen I sormion Mixtur 3 f II sormiolle.
Oboe 8’ kokonaan uusi äänikerta.
Lisätään lähes kaikkiin äänikertoihin puuttuvat superoktaavien pillit.
Jalkio
Muutetaan jalkion nykyinen siirtoäänikerta Gemhorn 4’ Choralbass 4’ äänikerraksi.

Pillityöt
Kaikki uudet pillit valmistetaan täysin alkuperäisten mallien ja mittojen mukaan. Rakennetaan tarvittava määrä uusia pillilautoja.

Muut työt
Kaikkien entisten urkupillien virityslaitteet kunnostetaan, puupillien halkeamat korjataan, tukittujen pillien hatut tiivistetään, sekä pillien passauksia ja tuentaa parannetaan.
Urut ja urkupillit puhdistetaan kokonaan sisältä ja päältä.
Tarkistetaan, säädetään, sekä korjataan tarvittaessa soitto- ja hallintakoneiston, ilmanannon
ja urkukaapin havaitut viat ja puutteet.
Lopuksi urut viritetään kokonaan uudelleen.

Tavoitteena on kaikilta osiltaan saada urkujen sointi täysin alkuperäisen mukaiseksi.

Vaihtoehto 2
Korjataan vanhojen äänikertojen äänitysviat, sekä tasoitetaan äänitystä tarpeen mukaan.
Muutamien äänikertojen sointia voimistetaan mahdollisuuksien mukaan ja vastaavasti joidenkin äänikertojen sointia hiljennetään.
Näillä toimenpiteillä saadaan urkujen kokonaissoinnista nykyistä miellyttävämpi ja tasaisempi.
Nykyinen Oboe 8’ äänikerta on niin huonokuntoinen, joten se tulisi uusia joka tapauksessa.

Muut työt
Kaikkien entisten urkupillien virityslaitteet kunnostetaan, puupillien halkeamat korjataan, tukittujen pillien hatut tiivistetään, sekä pillien passauksia ja tuentaa parannetaan.
Urut ja urkupillit puhdistetaan kokonaan sisältä ja päältä.
Tarkistetaan, säädetään, sekä korjataan tarvittaessa soitto- ja hallintakoneiston, ilmanannon
ja urkukaapin havaitut viat ja puutteet.
Lopuksi urut viritetään kokonaan uudelleen.

Korjauksen hinnat
Vaihtoehto 1 36 000,00 € ( kolmekymmentäkuusituhatta euroa ).
Vaihtoehto 2 16 500,00 € ( kuusitoistatuhattaviisisataa euroa ).

Hinnat sisältää
- kaikki tarjouksen mukaiset työt ja toimenpiteet
- alv:n 22%
- rahdit, matkat, päivärahat yms.

Tilaaja kustantaa
- asennusmiehille majoituksen asennustyön ajaksi
- lämmön, valaistuksen, sekä siivouksen asennuspaikalla

Maksuehdot
1-2 erässä, työn valmistumisen mukaan.

Takuu
Rakentaja antaa suorittamilleen korjaustöille 5 (viiden) vuoden takuun. Takuu ei koske koneiston normaaleja säätöjä, viritystä, eikä urkujen vanhoja osia.

Vakuutukset
Rakentaja pitää ne urkujen osat vakuutettuina, jotka ovat sen hallinnassa. Kirkossa olevat tai sinne jo toimitetut osat vakuuttaa tilaaja.

Toimitusaika:

Tilauksestanne riippuen vuonna 2009.

Toivomme tarjouksemme sopivan teille ja johtavan tilaukseen.

Kunnioittavasti
SOTKAMON URKURAKENTAJAT OY

Kanttori Johanna Mannisen esitys: Ehdotan ja esitän, että remontti annetaan Hannu Junttilan/ Sotkamon Urkutehdas tehtäväksi ehdotuksen 2 mukaisesti hintaan 16.500 €. Muuramen kirkon urku on entuudestaan tuttu Junttilalle, enkä näe perusteita, miksi ottaa ’vieras’ tekemään työt, jotka yksi taho jo tuntee ja tietää.

Hannu Junttilan asiantuntemus on todettu myös Jyväskylän seurakunnan Halssilan ja Kaupungin kirkkojen urkujen huoltojen yhteydessä. Myöskin tuleva Linjama-konsertti (16.5.) on houkuttimena saada soitin kuntoon ajoissa. Konsertti-ohjelma sisältää haastavia urkuteoksia urkuri Tuomas Pyrhösen soittamana ja Muuramen seurakunnan ( ja kunnan) puolesta toivon asialliset puitteet konsertin onnistumiselle. Jaakko Linjama 100 v.-juhlavuosi käsittää useita konsertteja ja tapahtumia Jyväskylässä tulevan syksynä ja Muuramen toukokuun konsertti on osa tätä kokonaisuutta.

Päätös: Esitys hyväksyttiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi / toimenpiteet:

42 §. Konsulttitoimisto Tiitan arvio Mehtolan leirikeskusta varten

Seurakunta on tilannut konsulttitoimisto S.Tiitalta arvion leirikeskuksen noin 850 neliömetrin kiinteistön käyttökuluista. Käyttökuluihin pyysin laskemaan mukaan lämmitykseen, sivoukseen, ulkotöihin, sähköön, jne kuluvat varat. Kokonaisuudessa pyysin laskemaan mukaan kaiken, mitä normaaliin kiinteistön hoitoon ja ylläpitoon kuuluu.

Pyysin myös mikäli mahdollista ottamaan huomioon kiinteistön käyttöastetta - talvella hiljaisempaa.

Seppo Tiitta vastasi: ”Normaali hoitokulu on 2,50-2,90 €/m2/kk. Lämmitys vaikuttaa tietysti eniten. Eli jos on sähköllä, niin ollaan nykyisellä hintatasolla arvion ylärajoilla ja maalämmöllä alarajoilla. Öljylämmitys on keskivaiheilla hintatasolla 0,50 €/litra. Talviajan hiljaiselo vaikuttaa osittain lämmitykseen, mikäli sisälämpötila voidaan alentaa esim 15 asteeseen. Samoin ulko- ja siivoustyöt voidaan varmaan silloin sopia vähäisemmiksi.

Eli näillä edellytyksillä pitäisi varata 2,50 €/m2/kk eli vuositasolla n 25.000 € Tarkemmin taloutta voi arvioida, kun olisi tiedossa yksityiskohtaista tietoa, mutta tuon tason arvelisin olevan riittävän.”

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto merkitsee Seppo Tiitan arvion Mehtolan uudisrakennuksen käyttökuluista tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:

43 §. Seurakunnan väestönkasvu ja ostamien ja itse järjestämien leirien määrä 2008

Väestönkasvu

Muuramen kunnan kasvuennusteet ovat tähän asti olleet hyvin luotettavia ja ovat kulkeneet
edellä tilastokeskuksen kasvulukuja. Kunnan väestösuunnitteen mukaan kunta kasvaa siten,
että 2010 on 9500 henkeä, 2015 on 10250 henkeä ja 2025 on 12000 henkeä.

Seurakunnan väestönkasvu on jonkin verran hitaampaa kuin kunnan siksi, että muuttajista
on keskimääräistä suurempi osa kirkosta eronneita ja myös samanaikaisen kirkosta
eroamisten vuoksi kasvu on hitaampaa. Tänä vuonna seurakunnan jäsenmäärä kasvoi
eroamisista huolimatta yli 102 hengellä ja seurakunnan jäsenten osuus muuramelaisista on yli
84,4 %.

Seurakunnan ostamien leirien määrä

Seurakunnan ostamien määrä ja leirien kulut vuodessa olivat vuonna 2008.

Seurakunta osti vuonna 2008 leirejä Surkeejärveltä yhtensä 53.102,00 €. Kuljetuskulut leireille olivat 2400,06 € eli yhteensä 55.502,06 €. Tällä summalla seurkaunta sai viisi rippikoululeiriä etukäteisviikonloppuineen, kaksi isoskoulutusleiriä ja lasten syyslomaleirin.

Seurakunnan itse järjestämien leirien ja leiripäivien määrä

Seurakunnan itse järjestämien leirien ja leiripäivien määrä Mehtolassa, seurakuntyamajalla ja muualla olivat vuodessa olivat vuonna 2008 yhteensä 1491 leiripäivää. Näissä leiripäivissä on mukana lasten, varhaisnuorten, nuorten, aikuisten ja diakoniatyön leiripäivät, jotka vuoden 2008 aikana on pidetty. Tämä leiripäivien määrä vastaa viiden rippikoululeirin leiripäivien määrää.

Esitys: Vs talouspäällikkö ehdottaa ja esittää, että kirkkoneuvosto keskustelee asiasta ja merkitsee asian tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.
 

44 §. Mikrofonin lisätilaus kirkkoon

Muuramen kirkossa on yksi käsimikrofooni ja kolme lähettimellä toimivaa ja
”pääpantamikrofoonia”. Nämä kolme mikrofoonia ovat miespappien pääkokojen ja –
muotojen mukaan asetettuja. Anna Maria Siljanderilla ei ole hänelle sovitettua mikrofoonia.

Arja Leppävuori on pyytänyt Av-asennus Janne Kemppaiselta tarjouksen yhdestä
lisämikrofoonista kirkkoon lisälaitteineen. Janne Kemppainen tarjoaa kahta eri vaihtoehtoa
josta ensimmäinen versio, johon kuuluu mikrofooni ja antennitarvikkeet, jolla saadaan kaikki
viisi mikrofoonia toiminaan ilman kaapelinvetoja. Tarjouksen hinta on 1853 € ilman alv:a.

Ehdotus: Arja Leppävuori ehdottaa ja esittää, että hyväksytään Av-asennus Janne Kemppaisen tarjous, jonka loppusumma on 1853 € (alv 0 %).

Päätös: Hyväksyttiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

45 §. Tilojen muutoksia ja korjauksia

Esko Laitinen on pyytänyt yhdeltä purkuyritykseltä tarjousta kirkon öljysäiliöiden purusta.
Yritys on lupautunut purkamaan säiliöt ja viemään purkujätteen pois 2000,- € hinnasta.

Kinkomaan Rantakodon kiinteistöyhtiö uusii kiinteistön ulko-ovet. Rantakodolla on kolme
ulko-ovea, joiden hankinta ja asennus ovat Seija Laitisen arvion mukaan 2000 – 3000 €
arvoinen investointi.

Seurakunnan omistamaan Muuramentie 40 rivitaloasuntoon asennetaan kiinteistöyhtiön
hankkeena ilmalämpöpumppu. Kiinteistöyhtiö on tilannut pumpun asennuksineen Vislor
Oy:ltä hintaan 1600,- €. Lämpöpumpun hinnan voi periä vuokralaiselta vuokrassa, sillä
pumppu alentaa vuokralaisen maksamia lämmityskuluja.

Ehdotus: Vs. talouspäällikkö esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy hankinnat ja merkitsee ne
tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:
 

46 §. RIPPIKOULUTYÖN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009-2011

Nuorisotyötä vastaava seurakuntapastori on valmistellut seuraavan rippikoulutyön toteuttamissuunnitelman:

1. Yleistä

Muuramen seurakunnassa rippikoulu toteutetaan rippikoulusuunnitelma 2001 mukaisesti. Tähän liittyy rippikoulujen seurakuntakohtaisen suunnittelun korostaminen. Uusi rippikouluohjesääntö edellyttää, että jokaisessa seurakunnassa tehdään vuosittain rippikoulutyön vuosisuunnitelma ja kolmen vuoden välein kolmivuotissuunnitelma. Näiden tekemisestä vastaa rippikoulutyöstä vastaava pappi yhdessä rippikoulutiimin kanssa. Nämä suunnitelmat hyväksyy seurakuntaneuvosto. Suunnitelmien avulla pyritään kehittämään ja arvioimaan rippikoulutyötä ja sen toteuttamista.

2. Rippikoulutyön tulevaisuuden näkymiä 2009-20011

Muuramen seurakunnassa 15-vuotta täyttävien määrä seuraavien kolmen vuoden aikana:

2009 15- vuotta täyttäviä 145 seurakuntalaista

2010 15-vuotta täyttäviä n. 157 seurakuntalaista

2011 15- vuotta täyttäviä n. 124 seurakuntalaista.

Käytännössä tämä merkitsee viiden leirin järjestämistä vuosittain, koska uusi rippikoulun ohjesääntö rajaa leirin kokorajaksi 25 nuorta. Vuonna 2010 tulee olla valmius järjestää ylimääräinen rippileiri. Edelleen on huomioitava myös muualta tulevat rippikoululaiset ja muualla rippikoulunsa käyvät. Myös kirkkoon kuulumattomien on mahdollista osallistua rippikouluun.

Leirimäärän lisääntyessä työntekijäresursseja on kohdennettava uudelleen. Leirien lukumäärän kasvaminen tulee huomioida myös talousarvioissa. Myös erilaisia toteuttamisvaihtoehtoja tulee pohtia.

3. Tavoitteita ja kehittämistä

Seuraavan kolmenvuoden tavoitteena on kehittää rippikoulusuunnitelma 2001 mukaisen rippikoulun toteuttamista Muuramen seurakunnassa. Tarkempi toteutus selviää vuosisuunnitelmasta.

Tulevien kolmen vuoden keskeisenä kehittämispisteenä on rippikoulun rakenteen ja muodon pohdinta ja kehittäminen vastaamaan paremmin Muuramen olosuhteita. Myös arviointi ja palautejärjestelmää tulee kehittää.

Toinen keskeinen kehittämispiste on edelleen isoskoulutus. Tulevien kolmen vuoden aikana tulee pohtia ja kehittää isoskoulutus vastaamaan niitä tarpeita, joita jatkuvasti kehittyvä rippikoulutyö vaatii.

Ehdotus: Nuorisotyöstä vastaava seurakuntapastori esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy
toteuttamissuunnitelman.

Päätös: Hyväksyttiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:

47 §. RIPPIKOULUN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 2009

Nuorisotyötä vastaava seurakuntapastori on valmistellut seuraavan rippikoulutyön toteuttamissuunnitelman:

1. Yleistä

Muuramen seurakunnassa toteutetaan rippikoulusuunnitelma 2001 mukaista rippikoulua. Tähän liittyy rippikoulujen seurakuntakohtaisen suunnittelun korostaminen. Uusi rippikouluohjesääntö edellyttää, että jokaisessa seurakunnassa tehdään vuosittain rippikoulutyön vuosisuunnitelma. Tämän tekemisestä vastaa rippikoulutyöstä vastaava pappi yhdessä rippikoulutiimin kanssa. Tämän suunnitelma hyväksyy seurakuntaneuvosto. Vuosisuunnitelman avulla pyritään kehittämään ja arvioimaan rippikoulutyötä ja sen toteuttamista. Samalla se toimii pohjana leirikohtaiselle suunnittelulle.

2. Rippikoulut Muuramen seurakunnassa vuonna 2009

Muuramen seurakunnassa on tänä vuonna 145 15-vuotta täyttävää seurakunnan jäsentä. Rippikouluun ilmoittautui 136 nuorta. Heistä muualta tulevia rippikoululaisia sekä kirkkoon kuulumattomia on 5 henkilöä. Seurakunnan jäsenistä muualla rippikoulunsa käy 7 henkilöä.

Muuramen seurakunnassa rippikoulumuodoiksi on vakiintunut leiririppikoulu sekä yksityinen rippikoulu.

Vuonna 2009 jatketaan edelleen rippikoulun uuden rakenteen kokeilua. Leiririppikouluissa pidetään keväällä kaksipäiväinen etukäteisviikonloppu Surkeejärvellä. Lauantaista sunnuntaihin kestävä leiri koostuu tutustumisesta ja alkuopetuksesta. Leiri päättyy jumalanpalvelukseen, johon kutsutaan leiriläisten vanhemmat. Jumalanpalveluksen jälkeen pidetään infotilaisuus, jossa kerrotaan lisää leiristä.

Opetuksessa käytetään oppikirjoina Raamattua, Katekismusta sekä oppikirjaa Joh. 3:16.

Vuoden 2009 rippikoulut ovat seuraavat:

Kesärippileiri 1. Etukäteisviikonloppu: 28.-29.3., Surkeejärvi.
Leirijakso 3.-10.6., Surkeejärvi
Konfirmaatio Su 14.6 klo 10.00
Työntekijät: Heikki Myllykoski, Sari Solismaa, Tommi Wihinen, Sanni Viinikainen
Turvallisuusvastaava: Sari Solismaa
Leiriläisiä: 31 Isosia: 8 + 1

Kesärippileiri 2. Etukäteisviikonloppu: 4.-5.4., Surkeejärvi.
Leirijakso 10.-17.6., Surkeejärvi
Konfirmaatio Su 28.6.klo 10.00
Työntekijät: Mika Ilvesmäki, Jenni Havunen, Minna Bom, Anna Väätäinen
Turvallisuusvastaava: Mika Ilvesmäki
Leiriläisiä: 36 Isosia: 9 + 1

Kesärippileiri 3. Etukäteisviikonloppu: 18.-19.4, Surkeejärvi.
Leirijakso 25.6.-2.7., Surkeejärvi
Konfirmaatio su 5.7 klo 10.00
Työntekijät: Anna-Maria Siljander, Sari Solismaa, Tommi Wihinen, Sanni Viinikainen
Turvallisuusvastaava: Sari Solismaa
Leiriläisiä: 27 Isosia: 6 + 2

Kesärippileiri 4. Etukäteisviikonloppu: 25.-26.4., Surkeejärvi.
Leirijakso 2.7- 9.7, Surkeejärvi
Konfirmaatio su 12.7. klo 10.00
Työntekijät: Heikki Myllykoski, Jenni Havunen, Minna Bom, Anna Väätäinen
Turvallisuusvastaava: Jenni Havunen
Leiriläisiä: 35 Isosia: 9 + 1

Leirien kokosuositus on 25 leiriläistä/leiri. Kaikkien leirien kohdalla tapahtuu ylitys, joka on mahdollista kirkkoneuvoston päätöksellä. Tämä ylitys johtuu siitä, ettei vuonna 2009 järjestetä talvileiriä vähäisen ilmoittautumismäärän vuoksi. Tästä seuraa, että koko ikäryhmä pitää sijoittaa kesänleireille. Tämän lisäksi jokaiselle leirille otetaan normaalista enemmän isosia, joista osa toimii leirillä apuohjaajina. Osalla leireistä on kaksi opetusryhmää, josta johtuu myös suurempi työntekijäjoukko.

Muualla rippikoulun käy vuonna 2009 7 nuorta. Näiden rippikoululeirien lisäksi yksityisesti rippikoulunsa vuositasolla suorittaa 1-3 nuorta tai aikuista. Lisäksi on huomioitava, että rippikouluun on ilmoittautunut 2 nuorta, jotka eivät ole seurakunnan jäseniä, mutta saattavat haluta liittyä kirkkoon ja tulla konfirmoitavaksi.

3. Kustannusarvio

Rippikoulutyölle on varattu määrärahat vuoden 2009 talousarviossa. Seurakunnalla on tällä hetkellä hyvä sopimus Matkailutila Surkeenjärven kanssa. Työvoiman palkkaaminen on välttämätöntä suurten leiriryhmien vuoksi, joka lisää työntekijämenoja.

4. Kehityspisteitä ja tavoitteita

• Yleisenä tavoitteena voidaan pitää uuden rippikoulusuunnitelman mukaista rippikoulun suunnittelua ja toteuttamista. Tämä näkyy mm. suunnittelun ja arvioinnin korostamisena.
• Tavoitteena on korostaa rippikoulun merkitystä koko seurakunnan yhteisenä tehtävänä, jolloin kaikkien työntekijöiden merkitys ja osallistuminen rippikoulujen toteuttamisessa kasvaa.
• Myös isoskoulutusta edelleen uudistetaan ja kehitetään vastaamaan niitä tarpeita, joita uusi rippikoulu edellyttää.

Ehdotus: Nuorisotyöstä vastaava seurakuntapastori esittää, että kirkkoneuvosto hyväksyy
toteuttamissuunnitelman.

Päätös: Hyväksyttiin.

Muutoksenhaku:

Tiedoksi/toimenpiteet:

48 §. Tiedoksi

Kirkkoherran päätösluettelo 8/2009 Päivi Kärkkäisen opintovapaa.
Kirkkoherran päätösluettelo 9/2009 Elina Myllyahon työsuhteen jatko.
Kirkkoherran päätösluettelo 10/2009 Minna Bom, Tommi Vihinen, Anna Väätäinen ja Sanni Viinikainen seurakuntaan kesätöihin.
Kirkkoherran päätösluettelo 11/2009 nuorisotyönohjaaja Jenni Havunen hoitovapaan tuuraajaksi 02. 05. 2009 – 31. 08. 2010 väliseksi ajaksi.
Kirkkoherran päätösluettelo 12/2009 toimistosihteeri Hannele Rädyn virkavapaus 2.3.2009.
Kirkkoherran päätösluettelo 13/2009 lastenohjaaja Marja-Terttu Kivelän palkaton vapaa 30.3.-
30.7.2009.
Kirkkoherran päätösluettelo 14/2009 vapaat Pirjo Lumijärvi 16.3.2009, Kyösti Seppälä 22-24.3.
2009 ja Päivi Kärkkäinen 23.3.2009.
Kirkkoherran päätösluettelo 15/2009 Arja Leppävuoren kiinteistöpuolen vastaavaksi suntioksi.
Vs. kirkkoherran päätösluettelo 1/2009 Petri Katkon virkavapaa 23.2.-24.2.2009.
Vs. kirkkoherran päätösluettelo 2/2009 Minna Tirrosen vuosiloman siirto 25.-27.2.2009.
Vs. kirkkoherran päätösluettelo 3/2009 Ritva Pasasen virka/työvapaa 26.2.-27.2.2009.
Kesi-Suomen sairaalasielunhoiotoyhtymän pöytäkirja 10.2.2009
Jyväskylän rovastikunnan toimintakertomus vuodelta 2008.
Keski-Suomen perheasian neuvottelukeskuksen johtokunnan kokouksen pöytäkirja 10.02.2009.
Keski-Suomen perheasian neuvottelukeskuksen ja palvelevan puhelimen vuosikertomus 2008.
Palotarkastuspöytäkirjat kirkosta, srk-kodista, kirkkoherranvirastosta ja Rantakodosta 18.03.2009.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että päätökset merkitään tiedoksi.

Päätös: Merkittiin tiedoksi.

49 §. Muut asiat.

Ehdotus: Kirkkoherra ehdottaa ja esittää, että käsitellään mahdolliset muut asiat

Päätös: Ei muita asioita.

Muutoksenhaku: -

50 §. Kokouksen päätös.

Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 17.27.