”Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla. Aika on syntyä ja aika kuolla... aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,... aika on syleillä ja aika olla erossa... Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille ... Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.” (Saarn. 3:1, 2, 4, 5, 10, 11)
Elämän suurten muutosten keskellä on normaalia pysähtyä seurakuntana Jumalan edessä. Ne vievät meidät elämän syvien kysymysten äärelle. Seurakunta on mukana elämäsi taitekohdissa kasteen, konfirmaation, avioliittoon vihkimisen ja hautaan siunaamisen sekä kodin siunaamisen kautta. Nämä toimitukset ovat perheen yhteisiä tapahtumia ja samalla osa seurakunnan jumalanpalveluselämää.
KIRKOLLISTEN TOIMITUSTEN KAAVAT
Kirkollisten toimitusten kaavat löytyvät virsikirjan jumalanpalvelusliitteestä ja Kirkollisten toimitusten kirjasta sekä kirkon kotisivulta. Tilaisuuden yksityiskohdista sovitaan papin kanssa ennen toimitusta henkilökohtaisessa tapaamisessa
PYHÄ KASTE
Kristus asetti pyhän kasteen (Matt. 28:18–20). Kirkon jäseneksi tullaan kasteessa. Kasteessa Jumala kutsuu ihmisen nimeltä omakseen ja lahjoittaa hänelle uskon. Kaste liittää Kristuksen sovitustyön yhteyteen (Room 6:3), tekee osalliseksi syntien anteeksiantamuksesta (Apt 2:38-39).
Markuksen evankeliumissa Jeesus sanoo, että joka uskoo evankeliumin ja saa kasteen, pelastuu (Mark. 16:16). Siksi luterilaisten tunnustuskirjojen mukaan kaste on ”välttämätön pelastukseen ja Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä.” (CA 9).
Vanhoissa kirkoissa kaste toimitetaanlapsikasteena, jolloin nimen antaminen suoritetaan samassa yhteydessä. Kaste on Jumalan lahja, ei ihmisen ansiota. Se on puhdasta armoa, sillä siinä meille tarjotaan itse Jeesus Kristus.
Kasteeseen sisältyy lahjan ohella velvoitus panna joka päivä pois vanha ja pukeutua uuteen. Kaste on sakramentti, pyhä toimitus, jonka Kristus on asettanut. Siinä Jumalan näkymätön armo saa näkyvän muodon.
KONFIRMAATIO
Rippikoulun päätteeksi vietettävä konfirmaatio merkitsee vahvistamista. Konfirmaatiossa on kyse samasta armosta kuin kasteessa. Saatuaan rippikoulussa opetusta nuori yhtyy uskontunnustukseen, jonka vanhemmat ja kummit lausuivat julki kastetilaisuudessa.
Konfirmaatiossa Jumala toimii nuorten vahvistajana, kun seurakunta rukoilee heidän puolestaan ja konfirmoitavat siunataan apostolisella siunauksella. Kuten kastepäivänään, konfirmoitavat puetaan valkoisiin juhlapukuihin eli alboihin, Jumalan pyhyyden ja puhtauden vertauskuvaan.
Konfirmaatiossa kummit osallistuvat nuoren siunaamiseen seurakunnan työntekijöiden kanssa. Nuoret osallistuvat ensimmäistä kertaa itsenäisesti ehtoolliselle. Tämän jälkeen hän voi myös toimia kummina.
Konfirmaatio toimitetaan kirkossa. Konfirmaatiotilaisuuden jälkeen on tapana viettää kotona rippijuhlaa sukulaisten ja ystävien kanssa. Konfirmaatiojuhlaan voidaan yhdistää kotihartaus. Sopiva rukoushetki on esimerkiksi kirkkokäsikirjan ”Pyhän kasteen muistaminen”. Rippikoulun opettajat ja isoiset käyvät kutsun saatuaan tervehtimässä konfirmoituja ja heidän läheisiään kotona.
AVIOLIITTOON VIHKIMINEN
Häät liittyvät avioliittoon vihkimiseen. Vihkiminen toimitetaan kirkossa, kotona tai muualla sen mukaan kuin asianomaiset siitä papin kanssa sopivat.
Vihkimistä varten on haettava kuulutukset eli todettava, ettei vihkimiselle ole esteitä. Esteiden tutkintaa haetaan sulhasen tai morsiamen kotiseurakunnan kirkkoherran virastosta. Mikäli vihkipari haluaa, kuulutukset luetaan morsiamen tai sulhasen kotiseurakunnan kirkossa vihkiparille sopivana sunnuntaina. Esteettömyystodistuksen saaminen kestää viikon ja on voimassa neljä kuukautta.
Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi ja antanut ihmiselle halun liittyä toiseen ihmiseen. Syvimmillään tämä halu tyydyttyy avioliitossa, jossa mies ja vaimo tulevat Raamatun mukaan yhdeksi lihaksi (1. Moos 2:24). Tämä tarkoittaa sitä, että he rakastavat toisiaan ja haluavat jakaa elämänsä iloineen ja suruineen toistensa kanssa. Erityisesti lasten turvallisuuden kannalta on tärkeää, että he voivat luottaa siihen, että vanhemmat ovat sitoutuneet toisiinsa ja koko perheeseen.
Avioliittoon vihittäessä puolisot lupaavat osoittaa toisilleen uskollisuutta ja rakkautta kuolemaan asti. Pelkkä avioliittoon vihkiminen ei kuitenkaan takaa liiton onnistumista. Puolisoiden on hoidettava parisuhdettaan, jotta heidän keskinäinen yhteytensä säilyisi elämän eri vaiheissa.
Kirkkohäiden edellytyksenä on suoritettu rippikoulu. Kirkollisessa vihkimisessä tulee olla paikalla vähintään kaksi todistajaa. Kirkollisessa vihkimisessä seurakunta rukoilee vihittävien puolesta ja siunaa heidän avioliittonsa.
HAUTAAN SIUNAAMINEN
Jokaisella kirkon jäsenellä on kuoltuaan oikeus hautaan siunaamiseen. Siinä rukoillaan omaisille lohdutusta ja vainajalle iankaikkista elämää Kristuksen sovitustyön tähden sekä itselle viisautta käyttää oikein jäljellä oleva aika.
Kirkollinen hautaan siunaaminen pitää sisällään luottamuksen Jumalan rakkauteen ja ylösnousemuksen todellisuuteen, johon kristitty on liitetty kasteen sakramentissa. Kirkko ei ole pohjimmiltaan inhimillinen, vaan jumalallinen. Tästä syystä kirkon jäsenyys ei katkea kuolemassa, vaan kristityn päämäärä on taivaassa.
Läheisen ihmisen kuollessa suru varjostaa arjen. Luopumisen hetkellä voimme jättää oman ja läheisen elämän Luojan käsiin. Jeesus on ylösnousemuksella voittanut kuoleman ja avannut meille tien iankaikkiseen elämään. Surun keskellä tärkeää on läheisten tuki. Myös seurakunnan työntekijät ovat käytettävissä niin hautajaisten suunnitteluun ja toteutukseen kuin sielunhoitoon.
Kirkollisten toimitusten kirjassa on myös suruun liittyviä rukoushetkiä, esimerkiksi rukoushetki läheisen kuoltua ja rukoushetki surussa.
KODIN SIUNAAMINEN
Kodin siunaaminen on vanha kristillinen tapa. Se on rukoushetki, jossa pyydetään Jumalan siunausta ja varjelusta perheen tärkeimmälle paikalle, omalle kodille. Siunaus toimitetaan useimmiten siinä vaiheessa, kun perhe on muuttanut uuteen kotiin.
Kodin siunaaminen voidaan liittää myös kastejuhlaan. Kodin siunaamisen toimittaa useimmiten pappi. Raamatuntekstien ja rukousten lukemista voidaan jakaa läsnäolijoiden kesken.
