Kaste Muuramen seurakunnassa

Jeesus sanoi: ”Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.” (Matt. 28:19-20)

Kaste on kristittynä olemisen perusta. Kirkon jäseneksi tullaan kasteen kautta. Kasteessa Jumala liittää ihmisen Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen kirkkonsa jäseneksi. Kastettava saa pelastuksen lahjan ja Pyhän Hengen. Kastetoimituksessa lapsi liitetään kristittyjen joukkoon. 

Kasteessa meille tarjotaan itse Jeesus Kristus. Kasteeseen sisältyy lahjan ohella kutsu ja velvoitus panna joka päivä pois vanha ja pukeutua uuteen. Mikäli kastetta ei ole toimitettu lapsena, voidaan kaste toimittaa aikuisena rippikoulun jälkeen.
 

Kasteen muistilista

Ennen kastetoimitusta on huolehdittava seuraavista asioista: 

• yhteydenotto kotiseurakunnan kirkkoherranvirastoon puh. 014-373 1025

• lapsen nimen valinta ja sopivuuden ja laillisuuden tarkistaminen

• kummien pyytäminen ja kelpoisuuden tarkistaminen

• kastemekon hankinta tai lainaaminen

• kastetilaisuuden virsien valinta

• tilaisuuteen vieraiden kutsuminen

• tehtävien sopiminen kummien ja muiden läsnä olevien kanssa

• rekisteröinti-ilmoituksen täyttäminen papin kanssa; kummeilta tarvitaan täydelliset nimitiedot ja tieto kotiseurakunnasta

• kastepöydän valmistelu, jos kaste on kotona:

valkea liina  
kastemalja
Raamattu
kynttilä
kukat
valkoinen liina lapsen pään kuivaamista varten

• valokuvaajasta sopiminen

• luettavien Raamatun tekstien ja esirukousten sekä virsien tulostaminen

• mahdollisesta toimituksen jälkeisestä tarjoilusta huolehtiminen
 

Edellytykset

Lapsi voidaan kastaa, kun molemmat tai toinen vanhemmista on kirkon jäsen. Ristiäisiä on vietettävä kahden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Kastetilaisuudesta sovitaan papin kanssa. Ennen kastetta lapsen vanhemmat ja kasteen suorittava pappi tutustuvat toisiinsa ja sopivat asioista kastekeskustelussa. Keskustelua varten varataan riittävästi aikaa ja rauhallinen paikka.

Lapsen synnyttyä vanhemmat saa­vat kotiinsa seurakunnasta lomakkeen: Lapsen tietojen ilmoittaminen -loma­ke. Siihen vanhemmat merkitsevät lapsen etunimet ja sukunimen, äidin­kielitiedon ja päiväyksen sekä molem­pien huoltajien allekirjoitukset.

Kaavake annetaan papille kastekäynnin yhteydessä. Pappi täyttää yhdessä vanhempien kanssa kastetta ja kummeja koskevat kohdat. Hän toimittaa paperin lapsen vanhempien kotiseurakuntaan. 
 

Kastepaikka

Kastepaikkana voi olla koti tai jokin seurakunnan tila. Kaste voidaan toimittaa myös jumalan­palveluksen yhteydessä. Kastepäi­vä on tavallisesti lauantai tai sunnuntai. Kirkon käyttö kastetilaisuuteen on mak­sutonta. Muista seurakunnan tilojen käytöstä peritään käyttökorvaus.

Kotikastetta varten tarvitaan kastepöytä kastejumalanpalveluksen alttariksi. Se peitetään valkealla liinalla ja pöydälle asetetaan kastemalja, Raamattu, kukkia ja valkoinen kynttilä. Ne muistuttavat kasteeseen sisältyvistä Jumalan lupauksista, hänen jatkuvasta luomistyöstään sekä Kristuksen valosta, joka johtaa meitä elämämme matkalla.

Kastemaljaksi käy esimerkiksi lasikulho. Maljaan pannaan riittävästi lämmintä vettä. Pieni valkoinen liina varataan lapsen pään kuivaamista varten. 

Lapsi puetaan valkoiseen albaan, kastemekkoon. Seurakunnalla on lainata kaksi kastepukua.

Kotiseurakunta lahjoittaa lapsel­le kastekynttilän ja kastetodistuksen sekä kummeille kummito­distukset. Mikäli lapsi kastetaan toi­sella paikkakunnalla tai kastava pappi tulee muualta kynttilä ja todistukset noude­taan kirkkoherranvirastosta, osoite Jaakkolantie 2.
 

Kummit 

Vanhemmat kutsuvat kummit. Kummius on kuitenkin seurakunnan antama tehtävä. Kummeilta edellytetään, että he ovat seurakunnan jäseniä, käyneet rippikoulun ja heidät on konfirmoitu. Kirkkoon kuulumaton ei kelpaa kummiksi.

Kummius on hengellinen luottamustehtävä. Parhaiten kummi toteuttaa tehtäväänsä kun hän muistaa kummilasta rukouksissa. Hän saa myös kummin roolista käsin juttella lapsen kanssa, antaa lahjaksi kristillisiä kirjoja ja osallistua yhdessä lapsen kanssa seurakunnan toimintaan. Tärkeää on ajan antaminen ja esimerkillään rohkaiseminen kasvamaan Jumalan omana.

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi omaan kirkkoon kuuluvaa kummia. Näiden lisäksi lapsella voi olla johonkin toiseen lapsikasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon kuuluvaa kummia. Tällaisia kirkkoja ovat esimerkiksi anglikaanit, metodistit, katoliset ja ortodoksit. Näitä eivät ole helluntaiseurakunnat tai baptistit.

Kristilliseen kirkkoon kuulumaton henkilö ei voi toimia kummina. Kummius edellyttää välttämättä seurakunnan jäsenyyttä.
 

Kastetoimituksen kaava

 [Hakasuluissa olevat kohdat voivat jäädä pois ]

1. Virsi

2. Alkusiunaus

3. Johdantosanat

4. [ Psalmi ]

5. Kysymykset tai kehotus

6. Ristinmerkillä siunaaminen

7. Rukous

8. Raamatunluku

9. Puhe

10. [ Virsi ]

11. Kastekäsky

12. Uskontunnustus

13. Kastaminen

14. [ Virsi ]

15. Yhteinen esirukous

16. Isä meidän -rukous

17. Siunaus

18. Virsi
 

Kastetoimitus

Virsikirjan liiteosasta löytyy kaava lapsen kastetta varten. Kastetilaisuudessa lauletaan kaksi virttä.

Kastetilaisuudessa luetaan kaksi raamatunkohtaa (Yksi seuraavista: Jes 43: 1, Room 6: 3-4, Gal 3: 26-28, Tit 3: 4-5, 1 Piet 3: 20-21 ja jokaisessa kastetilaisuudessa luetaan Mark 10: 13-16)

Myös kasteen esirukouksen tehtäviä voidaan jakaa vanhempien, isovanhempien, sisarusten ja kummien kanssa. Joku sisaruksista tai vanhempien kummilapsista voi pyyhkiä lapsen pään kasteen jälkeen.

Lasta siunattaessa vanhemmat ja kummit voivat yhdessä papin kanssa laittaa kätensä lapsen pään päälle.

Lapsen kaste voidaan kirjata vanhempien vihkiraamattuun.

Kasteen yhteydessä voidaan toimittaa myös vanhempien avioliittoon vihkiminen ja / tai uuden kodin siunaaminen.
 

Nimen valinta

Ennen kastetilaisuutta nimilistaa ja almanakan ulkopuolelle jäävien nimien listaa käydään hartaudella läpi.

Kaste ei ole nimenantojuhla. Silti oma nimi on ihmisen perusoikeus. Nimi kertoo, että ihminen on ainutlaatuinen. Kasteessa Jumala kutsuu hänet omakseen. Yksi kasteeseen liittyvistä Raamatun kohdista kertoo tästä Jumalan armosta hyvin kauniilla tavalla: ”Älä pelkää minä olen sinut nimeltä kutsunut. Sinä olet minun.” (Jes 43:1)

Nimilain mukaan etunimiä voi olla enemmän kuin yksi mutta enintään kolme. Etunimeksi ei voida valita sopimatonta nimeä tai jonka käyttö voi aiheuttaa haittaa lapselle. Se ei saa myöskään olla muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen.  Pojalle ei saa antaa naisen nimeä eikä tytölle miehen nimeä. Etunimeksi ei myöskään voi antaa sukunimeä, ellei kyseessä ole jommankumman vanhemman etunimestä muodostettu poika- tai tytärloppuinen nimi, jota käytetään muun etunimen jäljessä.

Lapsen sukunimeksi tulee vanhempien yhteinen sukunimi. Jos toinen vanhemmista käyttää sukunimessään yhteisen nimen eteen liitettyä entistä sukunimeään, tätä henkilökohtaista nimeä ei voida antaa lapselle. Jos vanhemmat ovat säilyttäneet omat sukunimensä, he voivat valita, kumman puolison nimi lapselle annetaan. Samojen vanhempien yhteisessä huollossa olevilla lapsilla on kuitenkin kaikilla oltava sama sukunimi.

Jos kastettavan lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa ja he haluavat antaa lapselle isän sukunimen, heidän on hoidettava isyyden vahvistaminen hyvissä ajoin ennen kastetta ja sovittava lapsen huollosta. Isän sukunimen antaminen on mahdollista, kun maistraatti on vahvistanut isyyden.

Kastetilaisuuteen sopivia virsiä

Kastetoimituksessa lauletaan ainakin kaksi virttä. Esimerkiksi seuraavat ovat sopivia virsiä kastetilaisuuteen:

-          Virsi 214 Kun kasteen Jordan virrassa…

-          Virsi 215 Oi armon merta ihmeellistä…

-          Virsi 216 Pyhä Isä Jumala…

-          Virsi 217 Täynnä kiitosta ja hämmästystä…

-          Virsi 218 Tuomme luokse Jeesuksen…

-          Virsi 219 Kasteen kirkas vesi on…

-          Virsi 468 Syliisi hellään sulje…

-          Virsi 471 Hyvä Jumala, kiitän kodista…

-          Virsi 490 Mä silmät luon ylös taivaaseen…

-          Virsi 492 Ystävä sä lapsien…

-          Virsi 495 Taivaan Isä, nostit minut…

-          Virsi 497 Kun äidit lapsiansa…

-          Virsi 498 Nyt kulkee halki korpimaan…

-          Virsi 499 Jumalan kämmenellä…

-          Virsi 503 Taivaan Isä suojan antaa…

Sopivia lauluja löytyy myös virsikirjan liitteestä numerot 806–810.

Kastetoimituksessa voidaan laulaa myös yksi sopiva hengellinen laulu yhden – kahden virren lisäksi.
 

Kastekynttilä

Pappi tuo mukanaan kastekynttilän. Hän sytyttää sen heti kasteen jälkeen kastepöydällä olevasta kynttilästä. Samalla hän lausuu Johanneksen evankeliumin sanoin: ”Jeesus sanoo: Minä olen maailman valo. Se, joka minua seuraa, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo” (Joh 8:12). Kastekynttilä on lapsen rukouskynttilä. Se voidaan sytyttää vuosittain kasteen muistamisen juhlana eli nimipäivänä. Kastekynttilän liekki muistuttaa Jumalan läsnäolosta.

Kutsu seurakuntayhteyteen

Kasteen jälkeen lapsen nimitiedot kirjataan väestötietojärjestelmään. Lapsen nimi ilmoi­tetaan Muuramelainen -lehdessä, elleivät vanhemmat kiellä ilmoittamis­ta. Kastejuhlaa seuraavan viikon sunnuntaina jumalanpalveluksessa luetaan kastettujen nimet. Samalla seurakunta muistaa esirukouksessa kastettuja ja heidän perheitään. Lapsi perheineen on tervetullut kirkkoon.

Uuden vuoden alussa ensimmäisenä loppiaisen jälkeisenä sunnuntaina kutsumme kaikki edellisenä vuonna kastetut vanhempineen ja kummeineen kirkkoon. Kastettujen nimet luetaan ja heidän puolestaan rukoillaan sekä vanhempia ja kummeja lapsineen kutsutaan alttarille siunattavaksi.

Seurakunta järjestää paljon lapsiperheille suunnattua toimintaa. Muun muassa perhekerhot, vauvapiirit ja muskarit kokoavat seurakunnan yhteyteen viikoittain suuret joukot vanhempia lastensa kanssa. Näistä seurakunnan toimintamuodoista saat tietoa Muuramelaisesta tai seurakunnan kotisivuilta.

Aikuisen kaste 

Aikuisen kaste toimitetaan silloin, kun henkilö, jota ei ole aiemmin kastettu, haluaa liittyä kirkkoon. Ennen kastetta hän saa kaste opetusta. Aikuisen kaste toimitetaan kirkossa tai muussa sopivassa paikassa kummien läsnä ollessa. Kastettava pukeutuu valkoiseen albaan. Hän tunnustaa kasteen yhteydessä kirkon yhteisen uskon lausumalla Apostolisen uskontunnustuksen. Aikuisen kaste on samalla myös konfirmaatio. 
 

Hätäkaste 

Hätäkasteen voi toimittaa kirkon jäsen tai muu kristitty, jos lapsen pelätään kuolevan eikä pappia ole heti saatavissa. Lapsi kastetaan vedellä Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Jos lapsi jää eloon, myöhemmin toimitetaan hätäkasteen vahvistaminen.