Lisätietoja www.yhteisvastuu.fi. 

I RAAMATTUOPETUS: ”MIKSI LUKEA RAAMATTUA”,
JUKKA NORVANTO

II RAAMATTUOPETUS: ”AINUTKERTAINEN IHMINEN
JUMALAN KÄYTÖSSÄ”, JUKKA NORVANTO

KAHVIT N. KLO 14.30-15.

MUSIIKKIHETKI, KALLE KINNUNEN

PIPLIASEURAN JA KESKI-SUOMEN ALUESEURAN ESITTELY, SEPPO RIIKONEN

III RAAMATTUOPETUS: ”MITÄ RAAMATTU OPETTAA
LÄHETYSTYÖSTÄ”, JUKKA NORVANTO

PÄÄTÖS: SIMO LAMPELA

KOLEHTI JA ARPAJAISET PIPLIASEURAN TYÖN TUKEMISEKSI

RAAMATTUMYYNTI

Kirkon jälkeen siirrymme seurakuntakodille nauttimaan kahvia ja mehua. Sinulla on kahvittelun ohessa mahdollisuus partiomaiseen puuhasteluhetkeen oman aikuisesi kanssa.

Partiolaisten vanhemmille salin puolella partioinfo-hetki.

T: Muuramen seurakunnan lapsityön väki ja Muuratpartio

Betlehemin joulutori

.

Klo 17.30 ohjelmassa orjamarkkinat. Voit ostaa itsellesi jouluapua puoleksitoista tunniksi pe 17.12 tai la 18.12 orjan kanssa sopimanasi ajankohtana. Lähtöhinta orjalle on 5€.

Klo 18.30 LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT kodassa.

JOULUKORTTIPAJA (yrittäjyystalon yläkerrassa)on avoinna tapahtuman ajan. Voit askarrella omat joulukorttisi 3€/henk. tai 5/perhe. Korttipajan vieressä peuhula perheen pienemmille. Joulukorttipaja on avoinna myös ti klo 10-19 ja to klo 10-19.

Kotakahvila on avoinna koko tapahtuman ajan. Kahvilasta voit ostaa joulupuuroa, joulutorttuja, pipareita, glögiä, mehua ja kahvia.

Tapahtuman tuotto käytetään lähetystyön ja muuramelaisten vähävaraisten perheiden hyväksi.

TERVETULOA KOKO SUVUN JA YSTÄVIEN VOIMIN!!!
 

Ke 9.12 klo 11 Kinkomaan Rantakodolla virkistyspäivän yhteydessä.

Su 13.12 klo 19 kirkko

Ma 14.12. klo 19 Ravintola Muurmanni

Ke 16.12 klo 18.30 Lasten kauneimmat joululaulut. Kota Y4-yrittäjyystalon pihassa. kts. Joulutapahtuma

Su 20.12 klo 19 kirkko

Kauneimmat joululaulut

Betlehemin joulutori

Jeesuksen lapsuudesta Raamattu ei kerro meille paljoakaan. Hän syntyi Beetlehemissä - joutui pakolaiseksi Egyptiin - ja varttui mieheksi Nasaretin pikkukaupungissa. Varsinaisen kuvauksen Jeesuksen toiminnasta saamme vasta Hänen kolmesta viimeisestä vuodestaan. Raamattu kertoo miten Hän julisti ja saarnasi -"niinkuin se, jolla valta on.."

Joulu on Jumalan vastaus tämän maailman odotukseen. Siihen, että tässä maailmassa on pahaa, eriarvoisuutta, kovuutta. Sen vastapainoksi joulun sanoma ilmoittaa: "Teille on syntynyt Vapahtaja!" Se on auttaja, pelastaja! Kristus, Herra!

Joulu kertoo meille toimivasta, läsnä olevasta Jumalasta, joka ei ole jättänyt ihmistä oman onnensa varaan tai heitteille, vaan tulee lähelle. Hän tulee jokaisen luo, joka tahtoo ottaa hänet vastaan.

Maria ja Joosef tulivat Betlehemiin. Marian synnyttämisen aika tuli. Hän synnytti Pojan - kapaloi Hänet ja pani seimeen makaamaan.

Simo Lampela
Kirkkoherra

La 24.12. klo 21. Jouluyön messu kirkossa.

Su 25.12. klo 8. Jouluaamun sanajumalanpalvelus kirkossa.

Su 25.12. 10:00 Jouluaamun perhekirkko kirkossa.

Ma 26.12. klo 10 Tapaninpäivän messu kirkossa.

Levollista Vapahtajamme syntymäjuhlaa!

Tammikuun Gospel Cafeen saapuu vieraaksi laulaja, lauluntekijä, monialaosaaja Pekka Simojoki. Simojoki vie iltaa eteenpäin laulaen ja tarinoiden. Yhteisiin lauluihin johdattelee At The Father´s Resting Room.

Illassa kootaan vapaaehtoinen kolehti, jonka tuotto menee Yhteisvastuukeräykselle. Tänä vuonna YV-keräys tukee pienrahoitustoimintaa Ugandassa ja torjuu ylivelkaantumista Suomessa.

Tarjolla myöskin kahvia ja keksiä.

Betlehemin joulutori

Ma 5.12 Kukkaniemi klo 18
Ke 7.12 Rantakoto klo 11-13
Ke 7.12 Kylänkartano klo 13.15
Ke 7.12 Mehtola klo 18
Su 11.12 Kirkko klo 16 lapset
Su 11.12 Kirkko klo 19
Ti 13.12 Koskikoti klo 12.15
Ti 13.12 Muurmanni klo 19
Su 18.12 kirkko klo 19
 

Kauneimmista joululauluista lisätietoa netistä ja Facebookista.

Kurssin sisältö ja aikataulu:

Pe 5.2. klo 18 Kurssin avaus: Rukous vastaa Isän rakkauteen

Pe 12.2. klo 18 Tapahtuuko Isän tahto

La-su 13.-14.3. Riihon leirikeskuksessa

Lauantai
klo 9.30 Lähtö Muuramesta, klo 11 Majoittuminen ja lounas
klo 12 alkaen opetusosuudet Rukous ja Jumalan huolenpito, Elämme anteeksiantamuksesta, välissä kahvitauko
klo 17 Päivällinen
klo 18 Sanan ja rukouksen ilta
klo 19.30 Saunat
klo 20 alkaen iltapala
klo 21 Rukousta ryhmissä

Sunnuntai
klo 8.30 Aamiainen
klo 9.30 Ehtoollisjumalanpalvelus
klo 11 Opetus Kiusauksen ja pahan voittaminen
klo 12.30 Lounas
klo 12 Vapaata
klo 14.00 Opetus Kunnia kuuluu Jumalalle
klo 15.30 Lähtökahvit ja paluu Muurameen

Raamatun mukaan ottaminen helpottaa seuraamista
Mukana: Pastori Anna Maria Siljander ja Kansan Raamattuseurasta Kari Valkonen.
Kurssimaksu: 30 €/hlö (sis. materiaalin ja täyshoitoviikonlopun kulut)
Ilmoittautuminen kurssille Siljanderille 050-5943 238

Lämpimästi tervetuloa!

Järjestäjinä: Muuramen seurakunta, Kansan Raamattuseuran Evankelioimistyön koulutuskeskus (EVKO) ja Kirkkopalvelujen opintokeskus
 

Ryhmät ovat kaikille avoimia ja niiden ylläpitäjinä toimivat seurakunnan työntekijät. 

Heprean sana seder tarkoittaa järjestystä. Seder-aterialla sekä maisteltavilla aineilla että teksteillä ja lauluilla on tietty järjestys. Kaikilla maisteltavilla aineilla on vertauskuvallinen merkitys; ne muistuttavat juutalaisen kansan vapautumisesta Egyptistä.

Seder-aterialla pöydälle on katettu vatiin useita eri ruoka-aineita. Happamaton leipä sekä muistuttaa juutalaisten nopeasta lähdöstä Egyptistä että symboloi kurjuutta eli tiiliä, joita juutalaiset orjuudessa joutuivat tekemään. Sose, jonka valmistamiseen on käytetty omenaa, viikunoita, pähkinöitä ja manteleita, on värjätty kanelilla ruskeaksi. Se kuvaa muurauslaastia, jota tiilien väliin laitettiin.

Lisäksi aterialla maistellaan muun muassa katkeria yrttejä, piparjuurta ja persiljaa, jotka myös muistuttavat lähdöstä luvattuun maahan. Aineiden maistelun jälkeen syödään varsinainen ruoka-ateria. Pöydässä oleva kanan tai naudan paahdettu luu on vertauskuva juutalaisten teurastamasta pääsiäislampaasta.

Muuramessa ateriaan kuuluvista viinipikareista nautitaan rypälemehua.
 

Korjaussuunnitelman lähtökohta
Muuramen seurakunta teetti kuntotutkimuksen Rambol Oy:llä vuonna 2009. Kuntotutkimuksen syynä oli useana vuonna tehdyt havainnot kirkon räystäissä olevista vaurioista, irtoilevasta rappauslaastista ja julkisivun pinnoitteen huonosta kunnosta. Tutkimuksissa havaittiin, että kirkon yläpohjassa oli kauttaaltaan lämpövuotoja, joista osa oli huomattavia.

Tutkimuksen pohjalta päädyttiin ratkaisuun, että julkisivut on peruskorjattava ja maalattava
kalkkimaalilla, yläpohjan kantavien rakenteiden lahovauriot sekä sisäkaton ilma- ja lämpövuodot on
korjattava. Myös sisäkatossa olevat kerrokselliset rakenteet ja tuulettumattomat onkalot on
poistettava.

Aallon ainoa varhaisvaiheessa suunnittelema sakraalitila
Muuramen kirkon on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto (1898- 1976). Tyypiltään se on pohjois- eteläsuuntaan sijoitettu yksilaivainen tiilestä rapattu pitkäkirkko. Rakennus valmistui helluntaiksi 1929. Aallon 1920-luvun töistä monet tulivat torjutuiksi. Sakraalitiloista ainoastaan Muuramen kirkko toteutui. Se on ainoa edustaja hänen kiihkeältä kirkonsuunnittelukaudelta. Muuramen kirkko edustaa pohjoismaista klassisismia ja siinä näkyvät Aallon Italiaan tekemän matkan vaikutteet, mutta samalla jo kehittyvän modernismin ideoita. Muuramen kirkko on Aallon ”italialaisen” vaiheen saavutuksia.

Aallon tuotannossa Muuramen kirkon asema siirtymävaiheen työnä on aina korostunut. Sitä on pitkään aliarvostettu. Syynä osaltaan on ollut Aallon ja hänen aikalaistensa torjunta nuoruudenajan klassisiin töihin. Aallon kuoltua ja erityisesti hänen satavuotis-syntymäjuhlavuoden seurauksena varhaiset työt on alettu nähdä osana arkkitehdin elämäntyön kokonaisuutta.

Aallon kirkon peruskorjaus 1979
Muuramen kirkko peruskorjattiin vuonna 1979 arkkitehti Sakari Holman suunnitelmien mukaan. Korjaustyö aiheutti aikanaan kuohunnan arkkitehti Alvar Aallon töiden kohtelusta. Holman suunnittelutyön tuloksia arvosteltiin värikkäästi ”lakatulla mäntypaneelilla kuorrutetuksi materiaaliromanttiseksi tupamiljööksi." Kulttuuri ja arkkitehtivaikuttajat kritisoivat alkuperäisten rakenneratkaisujen muuttamista. Mielipiteissään he korostivat autenttisuutta ja suunnittelijalähtöistä korjausrakentamista. Peruskorjaus muutti kirkon interiöörin luonteen. Vuoden 1979 kunnostuksen lähtökohtana oli kirkon huono kunto ja tyytymättömyys kirkon sisätilaan.

Tärkeää on huomata, että Muuramen kirkon alkuperäinen klassisismille ominainen rikas värimaailma ei koskaan kunnolla toteutunut Aallon suunnitelmien mukaan. Syynä tähän oli seurakunnan tarve säästää rakennuskuluissa.

Kirkko kuuluu suojeltuihin kirkkoihin

Muuramen kirkko kuuluu tällä hetkellä suojeltujen kirkkojen joukkoon. Kirkkohallitus hyväksyi suojelupäätöksen seurakunnan esityksestä vuonna 2003. Kirkko on myös luokiteltu Museoviraton aloitteesta valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi 2010. Kirkon sellainen korjaussuunnitelma, joka muuttaa merkittävästi sen ulkoasua on alistettava Kirkkohallituksen käsiteltäväksi. Käsittelyssään kirkkohallitus pyytää korjaussuunnitelmista lausunnon tuomiokapitulilta, Museovirastolta ja Aalto-säätiöltä. Näitä tahoja suunnittelija on konsultoinut jo korjaussuunnitteluvaiheessa.

Hankkeen lopullinen kustannusarvio on vielä auki. Rahoituksen osalta Muuramen seurakunta ei todennäköisesti tule saamaan avustusta Kirkkohallitukselta. Seurakunta aikoo kuitenkin hakea avustuksia nimenomaan ennallistavaan korjaukseen.

Muuramessa 1.7.2010
Simo Lampela
Kirkkoherra

Sunnuntaina vietettävä perhemessu on rakennettu erityisesti kouluun lähtevät huomioiden. Kaatuneiden muistopäivä näkyy messun alussa ja lopussa lippukulkueena. Lisäksi veteraanien edustaja on tänäkin vuonna yhdessä seurakunnan työntekijöiden kanssa siunaamassa kouluun lähteviä. Seurakunnan työntekijöiden ja veteraanien lisäksi oman panoksensa messun toteuttamiseen antaa Lions Club Muurame.

Messun jälkeen on tarjolla kirkkokahvit seurakuntakodilla.

Tervetuloa!

Muuramen seurakunta tiedottaa vaaleista seurakunnan nettisivujen, Facebookin ja Muuramelaisen kautta. Valtakunnallisilta seurakuntavaalisivuilta löytyy tietoa niin äänestäjille kuin myös ehdokkaille, www.seurakuntavaalit.fi. Sivuilta löytyvät myös tarvittavat vaaliasiakirjat ehdokkaita ja valitsijayhdistyksiä varten.

Jakaranda tuo terveisiä eteläisestä Afrikasta laulaen, soittaen ja tanssien. Yhtyeen ohjelmisto koostuu eteläisen Afrikan musiikista ja afrikkalaisvaikutteisesta kotimaisesta musiikista. Välillä voi aistia savannin kahinan tai kuulla afrikkalaisen ligoloinnin helisevän soinnin. Laulajien rinnalla soittavat kitarat, puhaltimet, basso ja erilaiset lyömäsoittimet.

Lisää tietoja sivulta jakaranda.net

Seurakuntavaaleissa Muuramen seurakunnassa on 5822 äänioikeutettua. Näissä vaaleissa äänioikeuden saavat myös 16-17-vuotiaat, heitä äänioikeutetuissa on 271 henkilöä.
Ehdokkaiden kokonaismäärä on 44. Heistä 21 on naisia ja 90-luvulla syntyneitä ehdokkaita on kolme. Seurakuntavaalit järjestetään 14.11.-15.11.2010. Ennakkoäänestys on 1.-5.11.2010.

Seurakuntavaalien ehdokkaat

Muuramen demarit – Sinun äänesi seurakunnassa
Asikainen Pertti
Juuti Asko
Kaistinen Juha
Laajala Urho
Lahtinen Tommi
Moisio Markku
Muhonen Martti
Pohjankoski-Juuti Seija
Perämäki Ulla
Vaajaniemi Emmi
Varakas Touko

Kristillisten perusarvojen puolesta
Eskola Sisko
Heikkilä Lea
Herlevi Henna
Honkamäki Juha
Humalajoki Eeva-Liisa
Kemppainen Tarmo
Kemppainen Tomi
Kinnunen Eveliina
Kupari Olavi
Myllykoski Heli
Nikula Antti
Seppänen Minna
Viinikainen Roosa

Kirkko keskellä kylää
Hammaren Pirkko
Hämäläinen Taina Maria
Ingnatius Mikko
Kvist Päivi
Lilja Anssi
Majander Marjut
Maukonen-Kärkkäinen Pauliina
Mäyränen Tarmo
Niemelä Kirsi
Nikamaa Arto
Oksanen Laila
Parkkali Jari
Roivainen Olavi
Ruuska Mikko
Saarinmäki Reetta
Salmela Matti
Tilsala Säde
Vainiola Jari
Vakaslahti Kalle
Äyräväinen Hanne

Lisätietoja
Kirkkoherra Simo Lampela. puh.050 594 3216 ; simo.lampela(at)evl.fi.
Seurakuntapastori Mika Ilvesmäki, puh. 050 594 3217 ; mika.ilvesmaki(at)evl.fi

Tervetuloa!

Hyvästä musiikista vastaa seurakunnan oma bändi, At the Father´s Resting Room. Lämpimästi tervetuloa!

Lapsia varten Cafe Hopessa on lastenhoito.

Jos haluat osallistua Cafe Hopen suunnitteluun, tulla kantamaan vastuuta tai olet kiinnostunut soittamaan tai laulamaan bändissä, ota rohkeasti yhteyttä!

Cafe Hopen suunnittelusta vastaa Ansku Siljander 050-5943 238, ansku.siljander@evl.fi, bändistä puolestaan Raine Äyräväinen,040-7770082,  raine.ayravainen@jamsa.fi.

Vaalikone on myös avattu. Vaalikoneessa pääset tutustumaan ehdokkaiden mielipiteisiin.

Muuramen seurakunnan ennakkoäänestyspaikat

Kirkkoherranvirasto
ma-pe 1.-5.11.2010 klo 9-18
 
Kunnanviraston aula
ma 1.11. klo 11-19
ti 2.11. klo 11-19
ke 3.11. klo 11-17

Vihtalahti - Kukkaniemi
ma 1.11. klo 18-20

Isolahden vanha kauppa
ti 2.11. klo 18-20

Kinkomaa – Rantakoto
ke 3.11. klo 18-20
 
Mehtola
to 4.11. klo 18-20

Nisulanmäen koulu – lukion kahvio 
to 4.11. klo 12-15
pe 5.11. klo 12-15 

Lähimmät Muuramen ulkopuolella olevat ennakkoäänestyspaikat ovat Jyväskylän seurakunnan alueella. Ennakkoäänestyksen voi suorittaa vaikkapa kauppareissulla. Esimerkiksi Keljon Prismassa on ennakkoäänestys ti 2.11. ja to 4.11. klo 13-19. Jyväskylän lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetään myös ennakkoäänestyksiä. Lisätietoja löytyy osoitteesta www.jyvaskylanseurakunta.fi.

Seurakuntavaalien varsinaiset äänestyspäivät ovat 14.-15.11.

Lauantai

9.30 Yhteislähtö Muuramen pappilan pihasta

11.00 Majoittuminen

11.30 Lounas

12.30 Opetus, "Olkaa pyhät, sillä minä olen pyhä.", sanoo Herra.

14.00 Kahvi

15.00 Opetus, Jeesuksen rukous

17.00 Päivällinen

18.00 Sanan ja rukouksen ilta

19.30 Saunat, iltapalaa, rukousta ryhmissä

Sunnuntai

9.00 Aamupala

10.00 Viikkomessu

11.00 Kirkkokahvi

11.30 Opetus, "Miten voin vastustaa pahaa?"

12.30 Lounas

14.00 Opetus, Kristityn auktoriteetti

15.00 Lähtökahvit

Viikonlopun hinta on 20 euroa, omin lakanoin. Tiedustelut, erikoisruokavaliot ja ilmoittautumiset 24.11. mennessä Ansku Siljanderille, ansku.siljander@evl.fi tai 050 5943 238.

Teimme työntekijäjoukolla 16. – 19. 10. 2010 tutustumismatkan Tukholman keskustassa toimivaan St. Klaran kirkkoon. Seurakunnan kirkkoherrana toimii Carl-Erik Sahlberg. Hän sai 22 vuotta sitten johdettavakseen Tukholman keskustassa seurakunnan, jonka toiminta oli hiipunut. Hänen pitämäänsä ensimmäiseen jumalanpalvelukseen tuli kolme ihmistä. Tällä hetkellä on toisin, kirkko täyttyy sunnuntaista toiseen. Kirkolla ja sen ympäristössä on arkisin runsaasti toimintaa.

Sahlbergin periaatteet kirkon uudistamiseksi ovat yksinkertaiset ja koetellut. Hän on kirjassaan ”Den växande kyrka” koonnut kirkon toiminnan perusteeksi yhdeksän kirkon historian suurista herätyksistä löytämäänsä periaatetta. Hänen mukaansa kasvavan kirkon periaatteet ovat: Kirkko on kaikille avoin, kirkko välittää hädänalaisista ihmisistä, kirkossa on rakkaudellinen yhteys jäsentensä kesken, kirkon opetuksen keskuksena on Kristus, kirkko elää pyhitettyä elämää, kirkko on valmis kärsimään, kirkko etsii Jumalaa rukouksessa, kirkko käyttää maallikkoja ja kirkko on avoin Pyhän Hengen voimalle.

St Klara pyrkii olemaan kirkko, missä erilaiset armolahjat ovat käytössä. Sen työ on painottunut jumalanpalvelukseen, rukoukseen ja opetukseen sekä ulospäin suuntautuneeseen toimintaan. Rukoushetkiä pidetään joka arkipäivä aamuin ja illoin. Jumalanpalvelukset seuraavat Ruotsin kirkon jumalanpalvelusjärjestystä, mutta niitä johdetaan vapaasti. Jumalan ylistäminen ja maallikoiden osuus on keskeistä. Hengellisistä lahjoista erityisesti rukous sairaiden ja kärsivien puolesta näkyy.

Kirkon eteisessä tulijat otettiin vastaan lämpimästi. Kirkossa on väkeä runsaasti ennen messun alkua ja ihmiset viihtyivät siellä. Kirkon täytti puheensorina ja ennen messun alkua pappeja, kuorolaisia ja muita messun toteutukseen osallistuvia rukoili ääneen siunausta alkavaan messuun.

Jumalanpalveluksissa ylistyslauluja lauletaan 2-3 laulua ennen saarnaa ja lisää ehtoollisen aikana. Ihmiset voivat vapaasti kohottaa kätensä, jos niin haluavat. Rukouspalvelua tarjotaan joka sunnuntai. Uskoon tulleita rohkaistaan todistamaan uskostaan jumalanpalveluksessa tai kirkon lehdessä. St Klarassa on nähty parantumisia. Kirkossa järjestetään myös erityisiä esirukousjumalan-palveluksia. Kirkko toimii isäntänä karismaattisille ekumeenisille kokouksille.

Sahlbergin mukaan työntekijöiden on lähdettävä ulos kirkkorakennuksesta sinne missä kaikkein vaikeimmassa asemassa olevat ihmiset elävät. Työntekijät menivät aluksi Tukholman keskustan prostituoitujen ja narkomaanien luo tarjoamaan heille ruokaa ja huolenpitoa. Seurakunnalla on tänään käytössään kahvivaunu, jonka kanssa seurakunnan väki tavoittaa apua tarvitsevia ja välittää heille Jeesuksen rakkautta ja anteeksiantamusta.  Kirkon ovet ovat auki asunnottomille yöpymistä varten. Työntekijät ovat ihmisten tavoitettavissa kirkkorakennuksessa ja kahviloissa.  Heikoimmilla olevien ihmisten myötä myös vahvat ihmiset tulevat kirkkoon.

Seurakuntalaiset toimivat hyvin aktiivisesti erilaisissa tehtävissä seurakunnan keskellä. Maallikoita koulutetaan Alfa- ja Beta – kursseilla sekä Opetuslapsikoulussa. Alfa ja Beta-kurssit johdattavat ihmisiä uskoon. Opetuslapseuskoulu on sitten kristillisen uskon peruskurssi. Tavoite on, että seurakuntalaisista tulee Raamattuunsa sitoutuneita kristittyjä, jotka elävät mukana seurakuntansa jumalanpalveluselämää ja kristillisyyttään rakkauden teoin lähellä ja kaukana olevien lähimmäisten keskellä.

Messun jälkeen kirkossa tarjoiltiin kirkkokahvia. Kun kirkkoväki sai kuppinsa, he hajaantuivat ympäri kirkkoa seurustelemaan. Messun osallistujat olivat eri ikäisiä ja - kulttuureista. Elämän kovasti kohtelemat löysivät paikkansa kirkosta, ja erilaisuudesta huolimatta jokainen sai tuntea olevansa tervetullut. Hengellisesti nukahtaneessa tilassa ollut seurakunta elpyi, kun sen keskeltä löytyy joukko työntekijöitä ja seurakuntalaisia, joilla on yhteinen näky seurakunnan suunnasta kohti parempaa.

Karl Eric Sahlberg kertoi heidän halunneen elää Jeesuksen opetusten mukaisesti. Rukouksessa he myös joka päivä kyselevät Pyhän Hengen johdatusta työlleen. He menevät edelleen kaduille etsimään ihmisiä. Seurakunta tekee työtä kodittomien ja syrjäytyneiden keskuudessa. Samalla kirkon väki on lähellä yritysmaailmaa, poliitikkoja ja tavallisia tukholmalaisia. Jokaiselle löytyy paikka pienryhmässä ja hänelle sopivassa tehtävässä. Seurakunta ei voisi toimia ilman lukuisaa maallikoiden joukkoa. Kaikilta vapaaehtoisilta edellytetään jonkin seurakunnan järjestämän koulutuksen käymistä. Uudistuneen seurakunnan talous on myös kunnossa. Monet yksityiset ihmiset ja yritykset lahjoittavat sen toimintaan avokätisesti varoja.

Simo Lampela
Kirkkoherra
Muurame

 St Klaran kirkon toiminnan perusteet 

Carl-Erik Sahlberg johtaa Tukholmassa St Klaran kirkon ympärille kokoontunutta seurakuntaa / jumalanpalvelusyhteisöä. Hän on kirjassaan ”Den växande kyrka” koonnut kirkon toiminnan perusteeksi yhdeksän kirkkohistorian suurista herätyksistä löytämäänsä periaatetta. Hänen mukaansa nämä periaatteet ovat olleet merkittävässä roolissa, kun kirkko on kasvanut 2000 vuoden aikana.  Tarkastelun kohteena olivat alkukirkko, kelttiläinen kristillisyys, Jesuiitta- sääntökunta, pietismi ja nykypäivän kasvavat kirkot eri puolilla maailmaa.

1. Ecclesia -   kirkko on kaikille avoin: Kirkon, joka haluaa kasvaa on oltava avoin kaikille. Jos tämä ei toimi, ihmiset eivät tule. Kirkot, jotka ovat antaneet signaalin, että jokainen on tervetullut, ovat kasvaneet. Ne ovat vetäneet puoleensa erityisesti niitä ihmisiä, jotka syystä tai toisesta ovat kokeneet olevansa yhteiskunnassa marginaaliryhmiä tai joiden ihmisarvo on ollut uhattuna.

2. Diakonia - kirkko välittää hädänalaisista ihmisistä: Halki historian siellä, missä on rakastettu ja autettu köyhiä, sairaita, orpoja, leskiä, vankeja ja orjia sekä matkalaisia, kirkko on kasvanut. St Klarassa on opittu, että kirkko, joka yrittää kulkea Jeesuksen jalanjäljissä auttaen kaikkein kurjimpia, saa auttamistyöstä valtavasti takaisin. On turhaa puhua Jumalan rakkaudesta ellei kirkon toimnnassa rakkaus lähimmäisiin näy.

3. Koinonia- kirkossa on rakkaudellinen yhteys jäsentensä kesken: Keskinäinen yhteys, ”ystävyyden sakramentti”, on ollut läsnä elinvoimaisissa herätyksissä. Alkukirkossa kristityt kokoontuivat yhteen rukoilemaan, olemaan yhdessä ja huolehtimaan toinen toisistaan. Kirkkojen kasvaessa ne ovat aina jakaneet seurakunnan pienempiin ryhmiin. Tällaisia olivat esim. jesuiittojen sääntökunnat, metodistien pyhä kerho, pietistien konventikkelit ja nykyisten kasvavien kirkkojen rukousryhmät tai solut.

4. Kerygma- kirkon opetuksen keskuksena on Kristus: Kasvavien kirkkojen opetus on aina ollut selkeää, Kristuskeskeistä ja yksinkertaista. Niin yksinkertaista, että kalastajat, naiset ja orjat ovat voineet kertoa hyvän uutisen eteenpäin. Ensimmäiset kristityt puhuivat Jeesuksesta Herrana ja heitä kutsuttiin Hänen mukaansa kristityiksi. Heidän uskontunnustuksensa oli yksinkertaisesti ”Christianus sum” – Olen kristitty.

5. Praxia - kirkko elää pyhitettyä elämää: Kasvavat kirkot ovat olleet ja ovat edelleen tarkkoja siitä, että ihmiset eläisivät pyhitettyä elämää; rehellisyys, aviollinen uskollisuus, omastaan antaminen jne. Jeesus sanoi: ”Loistakoon teidän valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaassa.”(Matt.5:16) Kirkon tulee opettaa syntien anteeksiantamusta, ei syntien sallimista. Kirkko, joka on tarkka pyhityksestä, näyttää, että se huolehtii ihmisistä. Likaisessa maailmassa pyhä kirkko on toivon merkki. Se vetää ihmisiä puoleensa. Samalla on muistettava, että pyhä kirkko ei toimi tuomarina, se kantaa Kristuksen vanhurskautta. Kirkko ei ole myöskään maan etikka, vaan suola. Jos ihmiset ovat syöneet sokeria 20 vuotta, suola on siunaus.

6. Martyria- kirkko on valmis kärsimään: Kärsimään joutuneet kirkot kasvavat. Kirkko on kasvanut eniten 1900-luvulla, eivätkä kristityt ole koskaan joutuneet kärsimään niin paljon kuin viime vuosisadalla. Tähän on muutama syy: 1. Kärsimys puhdistaa seurakunnan. Ihminen ei liity kirkkoon, jos on vaarassa joutua kärsimään, ellei ole sydämestään vakuuttunut. 2. Kärsimys vetää lähemmäs Herraa. Kärsimyksen aikoina suhde Herraan tulee kaikkea muuta tärkeämmäksi. 3. Kärsimys mainostaa evankeliumia. Se herättää ihmisten uteliaisuuden. 4. Kärsimys vetää ihmisiä puoleensa. On puhuttelevaa, että joku uskaltaa seistä uskonsa puolesta kuolemankin edessä.

7. Liturgia- kirkko etsii Jumalaa rukouksessa: Kasvavista kirkoista voi lyhyesti sanoa: missä rukoillaan eniten, siellä on eniten kasvua. Muutamia huomioita rukouksesta: 1. Rukous vaikuttaa kasvua. 2. Rukous vaikuttaa yhteyttä. 3. Rukous vaikuttaa tehokkuutta. 4. Rukous vähentää stressiä. 5. Rukous vaikuttaa ihmeitä. 6. Rukous vaikuttaa inspiraatiota.

8. Missio- kirkko käyttää maallikkoja: Jeesus käytti maallikkoja evankeliumin levittämiseen. Ensimmäiset apostolit olivat yksinkertaisia ja oppimattomia miehiä (Apt.4:13). Alkukirkossa vastuu evankeliumin levittämisestä kuului kaikille. Jokainen kastettu oli potentiaalinen lähetystyöntekijä. Keskimäärin 80-90 % kaikista uskovista on löytänyt uskon jonkun maallikon kautta. Mallikkotyö on tehokasta koska: 1. Maallikoilla on kontakteja. 2. Heillä on luottamusta. Heille ei makseta todistamisesta, vaan he tekevät sen vapaaehtoisesti. 3. Heillä on aikaa. Ainakin heillä on enemmän vapaa-aikaa kuin pastoreilla ja tämä koskee varsinkin eläkkeellä olevia

9. Dynamis- kirkko on avoin Pyhän Hengen voimalle: Anglikaaninen kirkkoherra David Watson on sanonut: ”Jos Jumala olisi ottanut Pyhän Hengen pois alkukirkolta, 95 % kaikesta toiminnasta olisi sammunut. Jos Jumala ottaisi Pyhän Hengen pois nykykirkolta, 95 % kaikesta toiminnasta jatkuisi, kuin mitään ei olisi tapahtunut. Alkukirkko oli täysin riippuvainen Pyhästä Hengestä. Se oli avoin Pyhän Hengen yliluonnolliselle asioihin puuttumiselle - se oli karismaattinen kirkko. Karismaattinen uudistus on levinnyt aikanamme ennen näkemättömällä tavalla. Nyt on lähetyshistorian suurimman herätyksen aika.

St Klaran kirkko pyrkii olemaan karismaattinen kirkko. Käytännön sovelluksia ovat seuraavat: 1. Ylistyslauluja lauletaan melkein jokaisessa jumalanpalveluksessa 2-3 laulua ennen saarnaa ja lisää ehtoollisen aikana. Ihmiset saavat kohottaa kätensä, jos niin haluavat. 2. Rukouspalvelua tarjotaan joka sunnuntai. Uskoon tulleita rohkaistaan todistamaan jumalanpalveluksessa tai kirkon lehdessä. St Klarassa on nähty monia parantumisia. 3. Kirkossa järjestetään erityisiä esirukousjumalanpalveluksia. 4. Kirkko toimii isäntänä karismaattisille konferensseille, jotka järjestetään usein ekumeeniselta pohjalta.

Koonnut:      
Anna Maria Siljander
Seurakuntapastori

Muuramen seurakunnan kirkkovaltuusto 2011-2014
Äyräväinen Hanne
Majander Marjut
Kaistinen Juha 
Viinikainen Roosa
Mäyränen Tarmo
Nikamaa, Arto
Hammaren Pirkko
Lahtinen Tommi
Niemelä Kirsi
Seppänen Minna
Salmela Matti
Roivainen Olavi
Perämäki Ulla
Kemppainen Tarmo
Ruuska Mikko
Lilja Anssi
Juuti Asko
Vakaslahti Kalle
Honkamäki Juha
Maukonen-Kärkkäinen Pauliina
Saarimäki Reetta
Vaajaniemi Emmi
Tilsala Säde

Kari Valkonen puhuu aiheesta Raamatun naisia- sydämen asenne ratkaisee ja Sauli Puukari etsii Yllättäviä miesnäkökulmia Vanhasta ja Uudesta Testamentista. Anna Maria Siljander johdattelee lepäämään rukouksessa.

Musiikista vastaa Johanna Manninen ja seurakuntakuoro.

Ruokaa ja kahvia.

Tule!

Sukellamme muutaman kiinnostavan Raamatun henkilön elämään. Mitkä olivat heidän lahjansa? Miten he palvelivat? Ja mitä he saivat Jumalan armon avulla aikaan?

Kari Valkonen puhuu aiheesta Raamatun naisia- sydämen asenne ratkaisee ja Sauli Puukari etsii Yllättäviä miesnäkökulmia Vanhasta ja Uudesta Testamentista. Anna Maria Siljander johdattelee lepäämään rukouksessa.

Musiikista vastaa Johanna Manninen ja seurakuntakuoro.

Ruokaa ja kahvia.

Tule!

@font-face { font-family: "Courier New"; }@font-face { font-family: "Wingdings"; }@font-face { font-family: "Wingdings"; }@font-face { font-family: "Calibri"; }p.MsoNormal, li.MsoNormal, div.MsoNormal { margin: 0cm 0cm 10pt; line-height: 115%; font-size: 11pt; font-family: Calibri; }a:link, span.MsoHyperlink { color: blue; text-decoration: underline; }a:visited, span.MsoHyperlinkFollowed { color: purple; text-decoration: underline; }.MsoChpDefault { font-size: 10pt; font-family: Calibri; }div.WordSection1 { page: WordSection1; }ol { margin-bottom: 0cm; }ul { margin-bottom: 0cm; }

Teemana Naisten Pankki

Muuramessa Marian ilmestyspäivänä järjestettävän kirkkopyhän teemana on Naisten Pankki. Toimintaa esittelevät Riitta Kokki ja Eevi-Riitta Kukkonen Naisten Pankin Jyväskylän aluesolusta.

Naisten Pankki on Kirkon ulkomaanavun hallinnoima rahasto ja yhteisö, jonka tavoitteena kehitysmaiden naisten työtä köyhyyden voittamiseksi. Rahasto tukee naisten yrittäjyyttä ja toimeentuloa kestävän kehityksen periaattein. Naisia tukemalla autetaan koko perhettä ja usein myös koko kyläyhteisöä. Kun naisten toimeentulo paranee, lisää se koko yhteisön tuloja ja koko kansantalouden hyvinvointia.

Naisten Pankilla on eri puolilla maata yli 15 aluesolua. Toimintaryhmät järjestävät toimintaa ja tapahtumia vapaaehtoisvoimin.

Liikeväen kirkkopyhistä yrittäjien kirkkopyhiksi                                                                                     
Juuri 90 vuotta täyttänyt Liikemiesten Lähetysliitto on jo vuosikymmenten ajan järjestänyt yhdessä seurakuntien kanssa tilaisuuksia liike-elämän palveluksessa oleville seurakuntalaisille. Liikeväen kirkkopyhät evankelioimistilaisuuksineen ovat muuttuneet vähitellen yrittäjien kirkkopyhiksi, joissa keskeisenä elementtinä on yhteinen messu. Viime aikoina on lähes jokaisessa tilaisuudessa ollut yhteistyökumppanina alueellinen tai paikallinen yrittäjäjärjestö. Yrittäjät osallistuvat ohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Messussa he usein toivottavat kirkkovieraat tervetulleiksi, toimivat tekstien ja esirukouksen lukijoina, kolehdin kantajina ja muissa sovituissa tehtävissä.

Messun jälkeen kirkkokahville ja keskustelutilaisuuteen osallistuu paikkakunnittain kymmeniä yrittäjiä ja muita elinkeinoelämän edustajia. Yrittäjien omat puheenvuorot ovat valaisseet sekä paikallisten seurakuntien että liiton edustajille, millaista on yrittäjän arki iloineen ja huolineen. Viime aikoina on keskustelutilaisuuden teemana ollut useimmiten yrittäjänä jaksaminen. Tuen tarve on tullut esille. keskustelua on käyty myös seurakuntien roolista yhtenä henkisen ja hengellisen tuen antajana.

Kirkkopyhä Muuramessa
Muuramen kirkossa järjestetään yrittäjien kirkkopyhä Marian ilmestyspäivänä, sunnuntaina 27.3. klo 10. Messussa saarnaa pastori Mikko Lännenpää ja liturgina toimii Mika Ilvesmäki. Musiikista vastaa kanttori Johanna Manninen. Mukana messun toteuttamisessa on myös yrittäjien ja Naisten Pankin edustajia eri tehtävissä.

Kirkkokahvilla esitellään Naisten Pankkia ja sen Jyväskylän aluesolun toimintaa.

Tilaisuus on tarkoitettu koko perheelle. Onhan sunnuntai usein ainoita vapaita hetkiä, jotka yrittäjä voi viettää perheensä kanssa.

Tervetuloa!

Lisätiedot:

-        Muuramen seurakunta: seurakuntapastori Mika Ilvesmäki, puh. 050 594 3217, mika.ilvesmaki@evl.fi , www.muuramensrk.fi

-        Suomen Liikemiesten Lähetysliitto: toiminnanjohtaja Mikko Lännenpää, puh. 0500 710 571, mikko.lannenpaa@missionmen.fi, www.missionmen.fi

-        Naisten Pankki, Jyväskylän aluesolu: Riitta Kokki, puh. 040 522 4616, riitta.kokki@elisanet.fi,  www.naistenpankki.fi

Kävelykatu soi on yksi lauantain päätapahtumista. Virsi soi klo 14-16 välillä monien musiikkiryhmän toimesta. Lauantai on myös lasten- ja nuorten musiikin tapahtumapäivä. Samoin kamarikuoroilla ja kehittyvillä laulajilla on omat tapahtumansa. Runsaasta konserttitarjonnasta kannattaa mainita Pekka Kostiaisen Pääsiäisoratorio: Triidum Paschale ja Soile Isokosken ja Marita Viitasalon konsertti Taulumäen kirkossa.

Sunnuntaina juhlaväki jakautuu Jyvässeudun kirkkoihin viettämään musiikillisesti eri tavoin toteutettavia messuja ja juhlat huipentuvat Säveljuhlaan iltapäivällä. Myös Muuramen seurakunnan messu kirkossa klo 10 on osa Kirkon Musiikkijuhlia. Pääpaikkana on vajaan kilometrin päässä kävelykadusta sijaitseva Hipposalue, missä tapahtumat jakautuvat Jäähalliin ja Hipposhalliin. Aivan vieressä ovat myös Voionmaan koulu, Jyväskylän Ammattikorkeakoulun salit ja Yliopiston kampus.

Suuri tapahtuma vaatii paljon tekijöitä. Voit ilmoittautua talkoolaiseksi juhlille, panoksesi on tärkeä! Tehtäviä löytyy monenlaista kolehdin keräämisestä vieraan kielen tulkkaukseen, järjestysmieskortin omaavia henkilöitä kaivataan, samoin myös ruokahuoltoon auttavia käsiä, muutamia esimerkkejä mainiten.

Sähköinen ilmoittautumislomake löytyy täältä.

Kuvia edellisestä pääsiäisvaelluksesta

Ohjelmaa on koko päivän eli klo 10-16, klikkaa ohjelma auki. Tietoja Peukkulasta ja ajo-ohje.  Lisätietoja lapsityönohjaaja Anna Sainpalolta, p. 050 4320 939 ; anna.sainpalo@evl.fi.

Tervetuloa!

Kansainvälisen diakonian kohteena on Uganda, jossa Yhteisvastuu niin ikään tukee pienrahoitustoimintaa. Avun vie perille Kirkon Ulkomaanapu, joka toimii Ugandassa yhteistyössä Luterilaisen Maailmanliiton kanssa.

Keräyksen tuotosta 60 prosenttia käytetään Ugandaan ja kansainvälisen diakonian kohteisiin Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kotimaassa erityiskohteena oleva pienluottohanke saa 20 prosenttia keräyksen tuotosta ja hiippakuntien avustustyö sekä Kirkon diakoniarahasto yhteensä 10 prosenttia. Loput 10 prosenttia käytetään keräävän seurakunnan päätösten mukaisiin diakonisiin tarpeisiin. Yhteisvastuukeräys 2012 käynnistyy 5.2.

Lisätiedot: www.yhteisvastuu.fi

Syksyn alussa soluihin otetaan uusia jäseniä. Ota rohkeasti yhteyttä vetäjään tai mene suoraan paikalle! Olet tervetullut!

Nuorten Miesten Solu. Parittoman viikon ma klo 18 srk-majalla, vastuussa Juha Karvanen (p. 050 4802315).

+/- 30 v. Naisten Solu. Vastuussa Nelli Kiianmaa (p. 050 5976886). Tapaamispaikka ja -aika selviää Nelliltä.

+/- 40 v. Naisten Solu pappilassa. Parillisen viikon ti klo 18, vastuussa Anja Laitinen (p. 040 5371002). Alkaa 23.8.

Miesten Raamattupiiri pappilassa. Parillisen viikon ke klo 18.30, vastuussa Tarmo Mäyränen ( p. 050 570 9455). Alkaa 7.9.

Kaikille Avoin Rukouspiiri pappilassa. Parittoman viikon ke klo 18, vastuussa Marjo Näivö ( p. 040 7577 612). Alkaa 31.8.

Rajalan solu Rajalan koululla. Parittoman viikon ti klo 18. Vastuussa Kaija Kuusinen (p. 0440 607069. Alkaa 13.9.

Isolahden Raamattusolu Isolahden vanhalla kaupalla. Vastuussa Arja Melleri  (p. 045 133 7548).Alkaa 14.9. klo 18.30.

Perhesolu. Vastuussa Mäenahot ja Tuikat. (p. Nina Mäenaho 040 552 8683 tai Elina Tuikka 044 7069576). Tapaamispaikka- ja aika selviää vetäjiltä.

Tähkät. Parittoman viikon ke klo 18 pappilassa. Vastuussa Arja Ala-Korpi (040 553 6258). Alkaa 15.9.

Ruokaturvan edistäminen on yksi Kirkon Ulkomaanavun työn tärkeimpiä päämääriä. Perheiden toimeentulon ja ruoan saannin turvaaminen on kaikkien Ulkomaanavun maaohjelmien ensisijainen tavoite.

Yhtenä osana Ulkomaanavun Tekoja –ruokaturvakampanjaa on Lusikkaliike. Lusikkaliike on Facebook-faniryhmä, joka kokoaa yhteen kehitysmaiden ruokaturvan parantamisesta kiinnostuneet.

Syksyllä 2010 Lusikkaliike laittoi yhteisvoimin liikkeelle yhteensä 12 997 lusikkaa ja herätti näin suomalaiset huomiomaan maailman nälän.

Nyt on taas aika ottaa lusikka kauniiseen käteen, sillä 26. elokuuta Lusikkaliike aktivoitui jälleen. Myös Muuramen seurakunta on laittanut lusikkansa yhteiseen soppaan. Noin 100 lusikkaa on liikkeellä ympäri Muuramea ja odottaa innokkaita etsijöitä. Jos löydät lusikan, toimi lusikkaan liitetyn infolapun ohjeiden mukaan ja piilota lusikka uudelleen jonkin muun löydettäväksi ja anna sanoman ruokaturvasta levitä. Voit tutustua kampanjaan tarkemmin osoitteessa http://www.facebook.com/lusikkaliike

Laitetaan lusikat liikkeelle nälkää vastaan. Olethan valmis?
Lisätiedot: diakoni Sanna Kurki puh. 050 594 3225 ; email: sanna.kurki(at)evl.fi

(tiedot: www.tekojakampanja.fi)