Kirkkovaltuusto 27.1.2009

Kokousaika 27.1.2009 kello 18.00 – 18.55

Kokouspaikka Seurakuntakoti, Sanantie 5

Läsnä Anna-Kaisa Ahlbom
Heikki Ahvenjärvi
Pirkko Hammaren
Veikko Hautala
Lea Heikkilä, poissa
Anne Holopainen, poissa
Juha Honkamäki
Tarmo Kemppainen
Tommi Lahtinen
Maija-Liisa Mannisenmäki
Jani Myllyaho
Riitta Noronen
Ulla Perämäki
Ritva Pietikäinen
Eero Porkkala
Olavi Roivainen
Matti Salmela
Minna Seppänen
Pekka Svärd, poissa
Hannu Sääksvuori
Pauliina Takala
Taina Usenius
Esa Virtanen

Muut osallistujat:
Simo Lampela, kirkkoneuvoston puheenjohtaja
Minna Tirronen, vs. talouspäällikkö, sihteeri

Allekirjoitukset:
Hannu Sääksvuori
puheenjohtaja

Minna Tirronen
pöytäkirjanpitäjä

Käsitellyt asiat §§ 1 - 12 sekä KL:n 24:9, 3 mukainen valitusosoitus

Pöytäkirjan tarkistus

Allekirjoitukset:

Anna-Kaisa Ahlbom Heikki Ahvenjärvi

Pöytäkirja yleisesti nähtävänä 29.1.2009 – 29.2.2009

Todistaa Simo Lampela, kirkkoherra


1 §. Nimenhuuto ja esteitten hyväksyminen.

Päätös: Puheenjohtaja suoritti nimen huudon. Poissa olivat Lea Heikkilä, Anne Holopainen ja Pekka Svärd.

2 §. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

Päätös: Todettiin.

3 §. Pöytäkirjan tarkastajat.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

Päätös: Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Anna-Kaisa Ahlbom ja
Heikki Ahvenjärvi.

4 §. Työjärjestys.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto esittää, että esityslista hyväksytään kokouksen työjärjestykseksi.

Päätös: Hyväksyttiin.

5 § Kirkkovaltuuston puheenjohtajan valinta

Kj 8 luku 1 § Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan… toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Päätös: Kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti
Hannu Sääksvuori toiselle toimikaudelle.

Muutoksenhaku: Valitusosoitus

Tiedoksi/toimenpiteet:

6 §. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan valinta

Kj 8 luku 1 § Kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan … varapuheenjohtajan toimikautensa ensimmäisen ja kolmannen vuoden ensimmäisessä kokouksessa.

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan.

Päätös: Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti
Tarmo Kemppainen toiselle toimikaudelle.

Muutoksenhaku: Valitusosoitus

Tiedoksi/toimenpiteet:

7 §. Kirkkoneuvoston jäsenten ja heidän henkilökohtaisten varahenkilöiden valinta

KL 10 luku 2 § mukaan kirkkoneuvoston jäseninä on ”vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet. (20.8.2004/821)
Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa.”

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvostoon seitsemän (7) jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet.

Ehdotettiin Maija-Liisa Mannisenmäki (Kirsi Niemelä), Matti Salmela
(Pekka Mennala), Olavi Roivainen (Esa Virtanen), Anna-Kaisa Ahlbom
(Marja-Riitta Ahlbom), Tommi Lahtinen (Veikko Hautala), Minna Sep-
pänen (Juha Honkamäki), Ulla Perämäki (Riitta Noronen).

Päätös: Kirkkoneuvostoon valittiin yksimielisesti jäseniksi Maija-Liisa
Mannisenmäki (Kirsi Niemelä), Matti Salmela (Pekka Mennala), Olavi
Roivainen (Esa Virtanen), Anna-Kaisa Ahlbom (Marja-Riitta Ahlbom),
Tommi Lahtinen (Veikko Hautala), Minna Seppänen (Juha Honka-
mäki), Ulla Perämäki (Riitta Noronen) toiseksi toimintakaudeksi.

Muutoksenhaku: Valitusosoitus

Tiedoksi/toimenpiteet:

8 §. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja hänen henkilökohtaisen varahenkilön valinta

KL 10 luku 2 § mukaan kirkkoneuvoston jäseninä on ” Kirkkoneuvoston puheenjohtajana on kirkkoherra ja muina jäseninä varapuheenjohtaja sekä, sen mukaan kuin ohjesäännössä määrätään, vähintään 5 ja enintään 11 muuta seurakuntavaaleissa vaalikelpoista henkilöä. Valituilla jäsenillä on henkilökohtaiset varajäsenet.
Varapuheenjohtajan ja muiden jäsenten vaali toimitetaan kirkkovaltuuston toimikauden ensimmäisen ja kolmannen vuoden tammikuussa.”

Esitys: Kirkkoneuvosto esittää, että kirkkovaltuusto valitsee kirkkoneuvoston varapuheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen.

Ehdotettiin varapuheenjohtajaksi Taina Useniusta ja varajäseneksi
Ritva Pietikäistä.

Päätös: Varapuheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Taina Usenius ja
ja henkilökohtaiseksi varajäseneksi Ritva Pietikäinen.

Muutoksenhaku: Valitusosoitus

Tiedoksi/toimenpiteet:

9 §. Tilaohjelmaluonnos Mehtolan uudisrakennuksesta

FCG Planeko Oy:n Jyväskylän yksikön johtajalta Markku Kuokkaselta on tilattu alustava tilaohjelmaluonnos Mehtolan uudisrakennuksesta. Luonnoksen valmisteli arkkitehti (SAFA) Juhana Marttinen.

Esisuunnitelma ei esitä varsinaisia rakennussuunnittelullisia ratkaisuja, vaan alustavia rakennusmassojen laajuuksia ja sijoitusvaihtoehtoja. Lopullinen suunnitelma voi poiketa ohessa esitetyistä luonnoksista huomattavastikin. Laskelmat ovat kaikki tässä vaiheessa suuntaa-antavia.

Rakennusten sijoittelun ja massoittelun lähtökohtina ovat kaavaehdotuksen antamat selvitykset. Kaavaehdotuksen esiselvityksessä esitetään, että rakennukset rakennettaisiin maksimissaan 10m runkosyvyydellä, ja että niiden tulisi olla toiminnallisesti erillisiä. Lisäksi itse kaavaluonnoksessa esitetään, että julkisivut eivät saisi muodostaa yli 30m mittaisia jatkuvia julkisivuja. Perusteluina ovat olleet historiallisen maalaistalon pihapiirin mittakaavan ja luonteen säilyttäminen. Kaava-luonnoksessa esitetään ohjeellisina neljää erillistä rakennusmassaa.

Uudisrakennushankkeessa kyseessä on leirikeskus, jossa harjoitetaan mm. opetustoimintaa, johon liittyy olennaisena osana majoitustilat ja yhteiset ruokailut. Ruokailun erottaminen omaksi rakennuksekseen ei ole toiminnallisesti eikä taloudellisesti perusteltua. Tällöin tarvittaisiin kaksinkertaiset aputilat (eteiset, wc:t yms.) kumpaankin rakennukseen. Lisäksi menetettäisiin mahdollisuus yhdistää ruokasalitila opetustilaan tilanteessa, jossa tarvitaan suurempaa yhtenäistä salitilaa. Tulevan toiminnan erittäin merkittävä vaikeuttaminen pelkästään rakennuspaikan historiallisista syistä ei ole perusteltua. Tästä huolimatta muilla keinoilla voidaan hyvin säilyttää maalaistalon pihapiirimäinen tunnelma ja varmistaa rakennussuojelullisten ja museaalisten arvojen huomioon ottaminen.

Opetus- ja ruokailutilan sekä keittiön tulee olla samassa rakennuksessa. Majoitusrakennuksia voi olla 1-4, riippuen perusratkaisusta ja laskentatavasta.

Kaavaehdotuksen esiselvityksessä mainittu 10m runkosyvyys on mahdollinen majoitustilojen ollessa kyseessä, mutta päärakennuksesta tulee toiminnallisista syistä leveämpi. Opetustilan ja ruokailutilan sivuille on muodostettava niitä yhdistävä aula aputiloineen, jonka syvyys on vähintään metrejä.

Jatkuvia julkisivuja voidaan välttää sisäänvedetyillä terasseilla, ulkonemilla tai vastaavilla järjestelyillä, tai katetuilla ulkoterasseilla rakennusten välissä, mikäli rakennuksia ei ole yhdistetty sisäyhteydellä. Mikäli rakennukset yhdistettäisiin sisäyhteydellä, naapuruston kannalta sillä olisi melulta suojaava vaikutus. Tällöin kuitenkin julkisivuista muodostuu helposti luonteeltaan jatkuvia, joten ratkaisua tulisi tutkia tarkemmin, mikäli sisäyhteys halutaan. Toinen vaihtoehto on muodostaa rakennusten pihan puolelle jatkuva katettu terassi, jota pitkin voidaan sateensuojassa siirtyä päärakennukseen.

Alueelle johtava tie linjattaneen uudelleen. Kaavaluonnoksessa on jo esitetty uutta ajoväylää. Uuden päärakennuksen takaa kulkeva linjaus rauhoittaisi pihapiirin oleskeluun ja toimintaan, sekä ohjaisi keittiöön tapahtuvan lastauksen häiriöttömästi rakennuksen taakse. Lisäksi voidaan käyttää hyödyksi tien luonnollista korkeuseroa suhteessa rakennukseen, jolloin lastaaminen helpottuu. Tien linjaus liittyy päärakennuksen sijoitteluun, mikäli päärakennus haluttaisiin tontin eteläreunalle, vaikeutuisi häiriötä aiheuttamattoman lastauksen ja muun liikenteen järjestäminen huomattavasti. Tällöin myös naapurustoon kuuluva ajoliikenteen ääni saattaisi lisääntyä. Eteläreunalle sijoittaminen on periaatteessa mahdollista, mutta tällöin ajotiekin pitäisi sijoittaa rakennuksen eteläpuolelle, mikä poikkeaa kaavaluonnoksessa esitetystä ajoväylästä huomattavasti. Toimivin ratkaisu on se, että päärakennus on tontin pohjoisreunalla. Tontin korkeuseroista muodostuva pieni haitta rakentamiselle on pienempi kuin se haitta, mikä muodostuisi huoltoajon tuomisesta pihapiiriin. Keittiön yhteydessä tulee joka tapauksessa olla jätepisteet, joita ei voi pihapiirin puolelle sijoittaa.

Arvioitaessa rakennusten sijoituksia ja tien linjausvaihtoehtoja, tulee ottaa huomioon käyttäjämäärän huomattava lisääntyminen. Toiminnan luonne muuttuu huomattavasti aikaisempaan verrattuna.

Kaavaehdotuksessa sallitun kerrosalan puitteissa säilyminen edellyttää sitä, että majoitushuoneet suunnitellaan tehokkaasti, erityisesti, jos suihkutilat ovat jokaisessa huoneessa. Käytettäväksi ratkaisuksi kannattaa harkita esim. moduulivalmisteisia kylpyhuoneita. Yhden hengen majoitushuoneista 2 kpl on laskettu mitoitettavaksi pyörätuolikäyttöön.

Tontin pohjoispuolella on korkeuseroja, tontti laskee pohjoista kohti. Korkeusero ei kuitenkaan estä päärakennuksen sijoittamista tontin pohjoisreunalle (ks. oheiset maastoleikkaukset). Sijoituksesta saattaa olla hyötyä esteettömän pääsyn järjestämisessä pihan puolelta, sekä rakennuksen pohjoispuolella tapahtuvan lastauksen kannalta.

Piirustuksissa on esitetty kaksi päävaihtoehtoa, joista on kummastakin yksi variaatio. Rakennusten paikat ja massat ovat ohjeelliset, ja perustuvat kaavaluonnoksessa olevaan 850m2 kerrosalaan. On otettava huomioon, että tarkemmassa rakennussuunnittelussa rakennusten paikat ja keskinäiset laajuudet voivat muuttua. Teoriassa päärakennus on mahdollista sijoittaa myös tontin eteläreunalle, mutta toiminnallisesti ja arkkitehtonisesti se ei ole hyvä ratkaisu. Tähän vaikuttaa myös se, että päärakennuksen runkosyvyys tulee olemaan 12-15m, jolloin päärakennus ulottuisi häiritsevästi nykyisen päärakennuksen edessä olevalle pihamaalle.

Uudisrakennukseen on ajateltu majoitustilat 45 hengelle, joista 20 on kahden hengen huoneita ja viisi on yhden hengen huoneita, joista kaksi inva - mitoituksella. Alustavassa luonnoksessa jokaisessa huoneessa on oma vessa ja suihku. Tilaan ei ole vielä laskettu rantasaunan rinnalle toista saunaa. Toinen rakennus on laskettu kokoustila 45 hengelle ja ruokailutila 45 hengelle. Nämä tilat ovat yhdistettävissä yhdeksi suureksi tilaksi, jonka pinta-ala on noin 210 m².

Tiloissa on otettu huomioon vanhan rakennuksen säilyttäminen ja muuttaminen kokous ja ryhmätyötiloiksi. Brutto - ja nettoneliöiden ero laskelmassa on se, että bruttoneliöissä on mukana käytävät, aulat ym. Laskelmassa käytetty kerroin 1.35 on melko "optimistinen", tarkemmassa suunnittelussa voi käydä ilmi, että joitakin tiloja täytyy pienentää.

Uudisrakennusten osalta kustannukset tällä hetkellä ovat 3000 € / m² eli uudisrakennuksen hinnaksi tulee noin 2, 55 milj €. Kokonaisuuteenhan liittyy mahdollisesti myös vanhan päärakennuksen kunnostustyö, sekä aluerakentamista (maansiirtotyöt, salaojitus), mahdollisia ulkopelikenttiä yms.

Alueen käytön kannalta vuodessa tarvittava käyttö on noin 5 % investoinnin arvosta.

Ehdotus: Kirkkoneuvosto ehdottaa ja esittää, että kirkkovaltuusto keskustelee tilaluonnoksesta ja tekee siihen korjauksia ja hyväksyy tilaohjelman Mehtolan leirikeskuksen suunnittelun pohjaksi.

Päätös: Siirretään kirkkoneuvoston valmisteltavaksi ja teetetään seurakunnan ulkopuolisella taholla leirikeskuksen kannattavuus-
laskelma, josta ilmenee leirikeskuksen pääoma- ja käyttökulut.
Lisäksi selvitetään seurakunnan ulkopuoliselle taholle maksettavat leirimaksut vuositasolla.

Muutoksenhaku: -

Tiedoksi/toimenpiteet:


10 §. Muut asiat

Ei muita asioita.

11§. Kokouksen päättäminen

Puheenjohtaja päätti kokouksen 18.55.

Seuraava kokous 4.5.2009 klo 18.00 Seurakuntakoti.

Takaisin edelliselle tasolle